Onko Suomella uskallusta antaa yritysten kasvaa?

Kirjoittaja on Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve.

HS kysyi eilen (12.9.2017) Onko Suomella uskallusta uudistua? Se pitää sisällään ajatuksen talouskasvun uudelleen löytämisestä ja miten yhteiskunta sitä voi tukea. Olen usein määritellyt, että yhteiskunnan tulee huolehtia henkisestä ja fyysisestä infrastruktuurista, niin yritykset hoitavat loput. Näillä tarkoitan erityisesti koulutusta ja osaamispohjaa sekä saavutettavuutta. Yritykset tarvitsevat osaajia ja osaajien ja tavaran pitää liikkua helposti, tehokkaasti ja turvallisesti.

Viime päivinä sekä Aamulehti (10.9.2017) että Pohjalainen (11.9.2017) ovat tuoneet esille Tampereen ja Vaasan seudun kasvun tunnusmerkkejä ja mittareita nostaen esille erityisesti T&K-panostusten merkitystä. Se on ollut äärimmäisen mielenkiintoista luettavaa ja on herättänyt ajatuksia kasvun ja menestyksen draivereista. Asioiden takana on usein olemassa tiettyjä perusfundamentteja, draivereita, jotka vievät niitä tiettyyn suuntaan, vaikka yksittäiset päätökset tai toimenpiteet eivät olisikaan aina toivottuja. Näissä kahdessa kirjoituksessa ajatukseni näistä alueiden menestysdraivereista vahvistuu entisestään. Koulutus on yksi niistä.

Aamulehti vertailee monenlaisia mittareita mutta yksi on niistä minusta erityisen kiinnostava. Se on nimittäin T&K-rahoituksen ja T&K-henkilöstön määrät. Siinä erot ovat pysäyttävät.

Lähde: Aamulehti

 

 

 

 

Toinen lähes yhtä pysäyttävä tieto on, että t&k-henkilöstöä on Tampereen seudulla yrityksissä noin 5600 ja Turun seudulla vajaat 2000. Tähän rinnalle kun asettaa luvut työllisten diplomi-insinöörien määristä Pirkanmaalla (n. 8700) ja Varsinais-Suomessa (n. 2700), alkaa kuva kirkastua. Varsinais-Suomi ja Turun seutu kärsii vahvasti insinööripulasta, joka on sekä akuutti, että rakenteellinen. Näinkin pienellä T&K -panoksella ja insinöörien määrällä Varsinais-Suomessa on kuitenkin päästy suhteellisesti hyvään teollisuuden jalostusarvoon (noin 2,5 mrd€), joka on arvoltaan lähes sama kuin Pirkanmaalla (noin 2,9 mrd€). Myös teollisuuden toimipaikkojen lukumäärä on suurin piirtein samalla tasolla. Minkälaisen buumin Varsinais-Suomi saisikaan aikaan, jos t&k-menot nousisivat samalle tasolle kuin Pirkanmaalla!

Tämä kaikki tarkoittaa sitä, että ilman radikaaleja toimenpiteitä tämän osalta, Suomi menettää teollisuuden liikevaihtoa ja kasvua, jota osaamisen ja T&K -menojen järkevällä ja tasapuolisella alueellisella jakautumisella saataisiin.

On hienoa, että opetusministeriö on käynnistänyt ns. FITech-hankkkeen, yhteistyöyliopiston, pohtimaan Varsinais-Suomen haasteita nimenomaan akuuttiin diplomi-insinööripulaan. Rakenteelliseen ongelmaan ainoa kestävä ratkaisu on, että Turussa laajennetaan tekniikan alan ylempää suomen kielistä koulutusta vastaamaan alueen yritysten tarpeita ja luodaan alueelle vahva osaamispohja yritysten ja yliopistojen yhteistyönä. Tämä on todellakin koko Suomen etu. Suomi on niin pieni maa, että meidän on annettava kaikille alueille mahdollisuudet saavuttaa kasvupotentiaalinsa. Yritykset Varsinais-Suomessa ovat oman kykynsä näyttäneet, nyt on valtiovallan vuoro mahdollistaa yrityksille kasvu täyteen potentiaaliin pitkäjänteisesti. Sillä luodaan Suomeen työtä, työpaikkoja, kasvua ja hyvinvointia. Onko Suomella uskallusta tähän?

Luvut: Tilastokeskus

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy