Varsinais-Suomen teollisuus ei aja vastakkainasettelua

Kirjoittaja on Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Minna Arve.

Teksti on julkaistu alun perin Kauppalehden mielipideosiossa 5.10.2017.

Kauppalehden pääkirjoituksessa (KL 2.10.) tarkastellaan meriteollisuuden hyvää tilannetta ja erityisesti alan DI-koulutuksesta ja sen tarpeesta käytävää keskustelua. Kirjoittajan huolena on nurkkakuntaisuuden ja vastakkainasettelun mahdollinen esiinnousu.

Turkulaisten toimijoiden pelätään ”omivan” liikaa telakkateollisuuden menestystä muun valtakunnan meriteollisuuden kustannuksella. On totta, että meriteollisuutta ja sen alihankintaa löytyy muualtakin Suomesta, mutta tosiasia on, että Varsinais-Suomessa tehdään 48,8 prosenttia eli puolet toimialan ”Muiden kulkuneuvojen valmistus” -liikevaihdosta (Tilastokeskus).

Suomen menestyksen kannalta on tärkeää, että kaikilla toimijoilla – myös varsinaissuomalaisilla yrityksillä – on mahdollisuudet saavuttaa paras mahdollinen potentiaalinsa. Näin luodaan työtä, työpaikkoja ja hyvinvointia koko Suomeen, ei vain Varsinais-Suomeen.

Varsinais-Suomessa on sekä akuutti että rakenteellinen diplomi-insinööripula. Teollisuuden välitön tarve on arviolta 200 uutta diplomi-insinööriä joka vuosi.

Tällä hetkellä Varsinais-Suomessa työskentelee noin kolmannes Pirkanmaan diplomi-insinöörien määrästä. T&k-panostuksissa suhdeluku on kutakuinkin sama. Kuitenkin teollisuuden tuotannon arvo on molemmissa maakunnissa suurin piirtein sama.

Kysymys ei siis ole ainoastaan nopeasti koulutukseen vaikuttavista toimenpiteistä. Tutkimus- ja tuotekehityspanostukset tulisi saada pitkällä tähtäyksellä samalle tasolle maakuntien kesken. Osaamispohjan pysyvällä rakentamisella mahdollistetaan tarvittavan tutkimusperinteen muodostuminen niin meri- kuin valmistavalle teollisuudelle.

Yhteistyöyliopisto ratkaisee varmasti osaltaan nopean koulutuksen tarpeen. Todennäköisesti yhteistyöyliopisto ei kuitenkaan kerrytä alueelle t&k-toimintaa, jota yritykset erityisesti kaipaavat. DI-koulutuksen diplomitöiden lisäksi tarvitaan jatko-opiskelijoita, tutkimushankkeita sekä yritysten ja korkeakoulujen päivittäistä yhteistyötä ja keskustelua.

Kysymys ei ole nurkkakuntaisuudesta vaan siitä, että alueen menestyvät ja valtakunnallisestikin merkittävä yritykset haluavat alueelle kumuloituvaa koulutus- ja tutkimusperinnettä. Yllä esitetyllä liikevaihto-osuudella yrityksillä on mielestämme melko painava oikeutus tähän toiveeseen. Kääntämällä tämä toive vastakkainasetteluksi voidaan pahimmillaan nimenomaan lietsoa vastakkainasettelua.

Varsinaissuomalaiset nuoret hakeutuvat heikosti teknisen alan korkeakouluopintoihin. Ehkä opiskelijoita voidaan syyttää nurkkakuntaisuudesta tai kauniimmin kotiseuturakkaudesta. Kylmä tosiasia kuitenkin on, että alueen vahva teollisuus kokonaisuudessaan tarvitsisi paljon enemmän valmiita diplomi-insinöörejä, DI-opiskelijoita ja teknisen alan akateemista tutkimusta.

On harmi, jos tämä selkeä ja yksinkertainen asia jää vastakkainasettelun ja nurkkakuntaisuuden alle. Sitä ei kuitenkaan harrasteta Varsinais-Suomessa. Täällä halutaan vain tukea valmistavan teollisuuden hyvää kasvua ja varmistaa, että yhteiskunnan panoksille saadaan paras mahdollinen kustannus-hyöty­suhde ja ihmisille työtä ja uusia työpaikkoja.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2017. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy