Vaihtelevan työajan pelisäännöt pähkinänkuoressa

Hallitus on antanut lakiesityksen ns. nollatuntisopimuksia ja muita vaihtelevan työajan työsopimuksia koskevista pelisäännöistä, joiden on tarkoitus tulla voimaan 1.6.2018. Lainsäädännössä ei ole ollut vaihtelevaa työaikaa koskevia säännöksiä ja lakipaketilla pyritäänkin parantamaan ja selkeyttämään työntekijän asemaa.

Vaihtelevaa työaikaa ei voi käyttää pysyvän työvoiman tarpeen tilanteessa

Vaihtelevaa työaikaa koskevalla ehdolla tarkoitetaan lakiehdotuksessa työsopimuksen ehtoa, jossa työntekijän työaika määrättynä ajanjaksona vaihtelee työnantajan tarjoaman työn perusteella työsopimuksen mukaisen vähimmäismäärän ja enimmäismäärän välillä ja jossa työntekijä sitoutuu tekemään työtä työnantajalle töihin kutsuttaessa. Työnantajan kannalta lakiehdotus tarkoittaa rajoituksia nollatuntisopimusten käyttöön, sillä lakiehdotuksen mukaan vaihtelevasta työajasta ei saa sopia, jos sopimuksella katettava työantajan työvoiman tarve on kiinteä. Uuden pykälän tarkoituksena on varmistaa, että vaihtelevan työajan sopimuksia käytetään ainoastaan silloin kun työnantajalla on työaikaehtoa vastaavaa työvoimantarvetta.

Todellinen työvoiman tarve arvioitava

Vaihtelevaa työaikaa koskevaan ehtoon sisältyvää vähimmäistyöaikaa ei saa työnantajan aloitteesta sopia pienemmäksi kuin työnantajan työvoiman tarve edellyttää. Jos toteutunut työaika edeltäneeltä kuudelta kuukaudelta osoittaa, ettei sovittu vähimmäistyöaika vastaa työantajan todellista työvoiman tarvetta, työantajan on työntekijän pyynnöstä neuvoteltava työaikaehdon muuttamista vastaamaan todellista tarvetta. Jos uudesta vähimmäistyöajasta ei päästä sopimukseen, työnantajan on kirjallisesti esitettävä perusteet sille, millä tavalla voimassa oleva työaikaehto vastaa yhä työnantajan työvoiman tarvetta.

Sairausajan palkanmaksuvelvollisuus

Lakiesitys tuo myös uusia määräyksiä sairausajan palkan maksamisesta vaihtelevan työajan sopimuksiin. Työntekijällä, joka on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt tekemästä työtään, on oikeus sairausajan palkkaan. Palkan määrä ja maksuaika riippuu työsuhteen kestosta ja sovellettavasta työehtosopimuksesta. Vaihtelevaa työaikaa noudatettaessa oikeus sairausajan palkkaan syntyy, jos työkyvyttömyyden aikainen työvuoro on merkitty työvuoroluetteloon, siitä on muutoin sovittu taikka olosuhteisiin nähden voidaan pitää selvänä, että työntekijä olisi ollut työkykyisenä töissä.

Irtisanomisajan palkka

Jos työsopimuksessa on sovittu vaihtelevasta työajasta ja työnantajan irtisanomisaikana tarjoaman työn määrä alittaa viimeistä työvuoroa viimeksi edeltäneiden 12 viikon keskimääräisen työn määrän, työnantajan on korvattava alituksesta aiheutuva ansionmenetys. Korvausvelvollisuutta ei ole, jos työsuhde on ennen irtisanomista kestänyt alle kuukauden. Irtisanomisajan palkka määräytyy vastaavalla tavalla myös silloin, kun on sovittu kiinteästä työajasta ja lisätyön määrä on irtisanomista viimeksi edeltäneiden kuuden kuukauden aikana keskimäärin ylittänyt sovitun määrän vähintään nelinkertaisesti.

 

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy