Kehysriihen päätökset eivät korjaa rakenteellista alijäämää

Hallituksen kehysriihessä päättämät toimet ovat Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan oikeansuuntaisia. Työllisyyttä tukevat ratkaisut eivät kuitenkaan riitä nostamaan työllisyysastetta sellaiselle tasolle, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä korjaantuisi. Romakkaniemi on pettynyt, että hallitusohjelman kirjauksesta huolimatta paikallinen sopiminen ei edennyt kehysriihessä.

Kehysriihen keskeisenä tavoitteena oli työllisyyden ja julkisen talouden vahvistaminen. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemen mukaan työllisyyden osalta kehysriihessä otettiin askeleita oikeaan suuntaan, mutta julkisen talouden rakenteellista alijäämää kehyspäätöksillä ei korjata.

”Hyvinvointivaltion rahoittaminen edellyttäisi lisätoimia, joiden avulla työllisyysaste nousee lyhyellä aikavälillä nykyisestä noin 70 prosentista 75 prosenttiin. Pidemmän aikavälin tavoite pitäisi olla lähellä 80 prosenttia. Vasta silloin olisimme samalla tasolla kuin muut Pohjoismaat”, toteaa Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Suomessa on työvoimapula korkeasta työttömyysasteesta huolimatta. Työn ja sen tekijöiden kohtaamattomuus sekä joustamaton työlainsäädäntö ovat Romakkaniemen mukaan keskeinen este työllisyysasteen nostamiselle.

Hallitus saa Romakkaniemeltä kuitenkin kiitosta pienten yritysten irtisanomisen helpottamisesta. Sen sijaan paikallisessa sopimisessa ei edistytty hallitusohjelmakirjauksesta huolimatta, mitä Romakkaniemi pitää pettymyksenä.

Romakkaniemi painottaa, että Suomen julkisen talouden rakenteellinen alijäämä jatkaa kasvuaan, vaikka valtion velkaantuminen on hidastunut. Hyvinvointivaltion rahoituspohja on siten pikkuhiljaa murenemassa väestön ikääntyessä ensi vuosikymmenellä.

“Kehysriihen toimilla julkisen talouden rakenteellista alijäämää ei valitettavasti korjata”, Romakkaniemi toteaa.

Romakkaniemi antaa tunnustusta hallituksen päätökselle panostaa esimerkiksi varhaiskasvatukseen ja sille, ettei hallitus sortunut jakamaan olematonta jakovaraa.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy