Yritysten tulisi ottaa kaikki hyöty irti vapaakauppasopimuksista

Suomalaiset yritykset osaavat hyödyntää suhteellisen hyvin EU:n vapaakauppasopimusten tuomia hyötyjä, mutta parantamisen varaa on vielä varsinkin kone- ja laitesektorilla. Erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset hyötyisivät vapaakauppasopimusten tuomista eduista ja saisivat toivottua kilpailuetua. Kauppasopimukset alentavat useimpien tuotteiden tullit joko nollaan tai huomattavasti alle WTO:n yleisen tason.

EU:n komissio tekee kesällä 2018 kyselyn EU:n vapaakauppasopimusten alkuperäsäännöistä ja online-työkalun toimivuudesta. Vapaakauppasopimuksia ja niiden tuomia hyötyjä käsiteltiin 7.6.2018 Keskuskauppakamarin kauppaprosessiryhmässä.

EU:lla ja Suomella sen osana on kauppasopimus noin 70 maan kanssa, mukaan lukien Kanada, Etelä-Korea ja Sveitsi. Sopimusten Japanin, Singaporen ja Vietnamin kanssa on määrä tulla voimaan ensi vuonna. Myös EU:n ja Meksikon välisen sopimuspäivityksen voimaantuloa valmistellaan ja muun muassa Indonesian, Chilen ja Mercosurin kanssa neuvottelut kauppasopimuksesta ovat parhaillaan käynnissä.

Tullialennusten hyödyntämiseksi tuotteen on täytettävä kolme ehtoa:

  1. Vientituote sisältyy EU:n kauppasopimukseen. Yleisesti ottaen EU:n uusimmat kauppasopimukset kattavat lähes kaikki teollisuus- ja maataloustuotteet sekä elintarvikkeet.
  2. Tuote on EU:n tai sopimuskumppanimaan alkuperää. Se on toisin sanoen kokonaan tuotettu tai riittävästi jalostettu joko EU:ssa tai sopimuskumppanimaassa.
  3. Tuotteen mukana on alkuperäselvitys.

“Suomen viennissä hyödynnetään tavarakaupan tullialennuksia suhteellisen hyvin. Suomesta vietäessä yritykset hyödyntävät noin 75 prosenttia tullialennuksista, mikä vastaa kutakuinkin EU:n keskiarvoa. Luvut ovat kuitenkin ainoastaan suuntaa-antavia”, kertoo ulkoministeriön markkinoillepääsy-yksikön kaupallinen neuvos Heli Siikaluoma.

Siikalouoman mukaan tullialennusten käyttöaste vaihtelee merkittävästi sopimus- ja sektorikohtaisesti. Esimerkiksi EU:n ja Etelä-Korean välisen vapaakauppasopimuksen osalta kone- ja laitesektorin etuuksien käyttöaste on ollut Suomen kohdalla suhteellisen alhainen.

“Jos vapaakauppasopimuksia ei käytetä, yrityksiltä jää saamatta merkittäviä tullialennusten tuomia säästöjä”, huomauttaa Siikaluoma.

Vapaakauppasopimukset hyödyttävät yrityksiä paljon myös muulla tavoin kuin tullialennuksin. Ne avaavat uusia mahdollisuuksia tarjota palveluja sekä tuovat oikeudellista toimintavarmuutta yrityksille, kun toimintaympäristö ei voi ennakoimattomasti muuttua syrjivämmäksi. “Sopimuksilla myös sujuvoitetaan työvoiman liikkuvuutta eli yritys voi esimerkiksi helpommin lähettää työvoimaansa sopimusmaahan. Myös julkisiin hankintakilpailuihin osallistumista helpotetaan sekä pyritään vähentämään tavaroiden tarpeetonta päällekkäistä testausta ja sertifiointia”, painottaa Siikaluoma.

Yritysten kannattaa tutustua vapaakauppasopimusten tuomiin hyötyihin

Kauppaprosessiryhmän puheenjohtaja Päivi Pietarinen Vaisala Oyj:stä rohkaisee yrityksiä tutustumaan Tullin sivuilla olevaan informaatioon vapaakauppasopimuksista ja tullietuuksista sekä seuraamaan tilannetta esimerkiksi lukemalla Tullin tiedotteita. EU:lla on sopimuksia noin 70 maan kanssa, joten mahdollisuus tulliedun hyödyntämiseen voi tuoda yritykselle huomattavaa kilpailuetua useilla markkinoilla tai vastaavasti vaikuttaa kustannuksia alentavasti hankintoja suunniteltaessa.

“Myös pienten ja keskisuurten yritysten, joilla voi olla hyvinkin spesifinen tuote, markkinakohde tai hankintakanavat, olisi hyvä tutustua vapaakauppasopimusten tuomiin hyötyihin. Vapaakauppasopimusten tutkiminen ja hyödyntäminen vaativat jonkin verran vaivannäköä, mutta yritys myös hyötyy sopimuksista monella eri tavalla. Esimerkkeinä hyödyistä voidaan mainita alentuneet kulut, imagotekijät jne.” Pietarinen toteaa.

Miten ulkoministeriö voi auttaa yrityksiä vapaakauppasopimusten hyödyntämisessä?

Ulkoministeriö tarjoaa tietoa käynnissä olevista sopimusneuvotteluista ja aikatauluista, jotta yritykset voivat varautua sopimusten voimaantuloon. Tietoa on tarjolla muun muassa sekä ulkoministeriön että kansainvälisen kaupan aikakauslehti Kauppapolitiikan verkkosivuilla ja sosiaalisen median kanavilla.

Mikäli sopimuksen hyödyntämisessä on ongelmia, ulkoministeriö auttaa niiden ratkaisemisessa. Yritykset voivat olla yhteydessä suoraan ulkoministeriön Taloudellisten ulkosuhteiden osastolle markkinoillepääsy-yksikköön, neuvoo Siikaluoma.

EU:n vapaakauppasopimusten alkuperäsääntöihin liittyvä kysely ja online-työkalun testaus

EU:n vapaakauppasopimusten tuomien hyötyjen käytössä on vielä parannettavaa. EU:n komissio on tehnyt kyselylomakkeen, jonka avulla kerätään yksityiskohtaisia tietoja mahdollisista kysymyksistä, jotka vaikuttavat EU:n vapaakauppasopimusten etuuskohteluun liittyviin alkuperäsääntöihin.

Euroopan komissio selvittää mahdollisuutta luoda online-työkalu, joka auttaisi kaupallisia toimijoita ymmärtämään kriteerit, jotka on täytettävä, jotta EU:n vapaakauppasopimusten tarjoamista etuuskohtelusta voidaan hyötyä. Työkalun testiversiota täydentää kyselylomake, jonka avulla pyritään selvittämään ne alkuperäsääntöihin liittyvät kysymykset, joita viejät kohtaavat.

Kutsumme sinut vastaamaan alkuperäsääntöjä koskevaan kyselyyn ja verkkotyökalun testiversioon Market Access Database -tietokannan kautta. Linkki on voimassa 31. heinäkuuta 2018 asti.

Lisätietoa vapaakauppasopimuksista yrityksille:

Ulkoministeriö

Tulli

Markkinoillepääsytietokanta

  • Markkinoillepääsytietokannassa on hyödyllistä tietoa yrityksille, jotka vievät tavaroita EU:n ulkopuolisiin maihin. Tietokannasta löytyy muun muassa yli 120 maan osalta tietoja tullitasoista ja tullaukseen tarvittavista asiakirjoista ja alkuperäsäännöistä sekä kaupan esteistä. Markkinoillepääsytietokantaan on lisätty yrityksille suunnattua tietoa EU:n ja Kanadan välisestä CETA-sopimuksesta.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy