Pähkinänkuoressa: Vuorotteluvapaan saamisen edellytykset

Työntekijällä on tietyin edellytyksin mahdollisuus jäädä työstä palkattomalle vuorotteluvapaalle.

Vuorotteluvapaan tarkoituksena on edistää lyhytkestoisen työstä poissaolon avulla palkansaajien työssä jaksamista. Toisaalta se tarjoaa työttömälle työnhakijalle mahdollisuuden työllistyä vuorotteluvapaan sijaisena.

Vuorotteluvapaan edellytyksenä on 20 vuoden työeläkelakien mukainen työssäoloaika. Tämä voi muodostua eri työnantajan palveluksessa tai virkasuhteessa tehdystä palveluksesta. Työssäoloaika lasketaan työeläkelakien mukaisten ansioiden perusteella ja työssäolokuukausien lukumäärä lasketaan työttömyysturvalain mukaisesti. Vuorotteluvapaalle voi jäädä kokoaikainen työntekijä tai työntekijä, jonka työaika on ollut yli 75% alan kokoaikaisen työntekijän työajasta.

Työhistoriaan luetaan myös varusmies- tai siviilipalvelusaika sekä perhevapaajaksot, joilta on maksettu sairausvakuutuslain mukaista etuutta. Rinnastaminen edellyttää, että henkilö on hakenut ja saanut kyseistä etuutta. Työntekoon rinnastetaan lisäksi aika, jona työtekijä on ollut hoitovapaalla. Työhistoriasta enintään neljännes voi olla kyseistä rinnastettavaa aikaa. Työssäoloaikaan lasketaan lisäksi ulkomaantyö, jonka aikana henkilö on ollut vakuutettuna EU:n tai ETA:n jäsenvaltiossa tai Sveitsissä ja jos henkilö esittää työskentelystään luotettavan selvityksen.

Vuorotteluvapaan myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että työntekijän palvelussuhde nykyiseen työnantajaan on kestänyt yhdenjaksoisesti vähintään 13 kk välittömästi ennen vuorotteluvapaan alkamista, johon voi sisältyä enintään 30 kalenteripäivää palkatonta poissaoloa.

Jos henkilö on saanut aiemmin vuorottelukorvausta, työssäoloaikaa on oltava vähintään viisi vuotta edellisen vuorotteluvapaan päättymisestä

Vuorotteluvapaan käyttäminen perustuu voimassaolevaan työsopimukseen, jonka tulee pysyä voimassa koko vuorotteluvapaan ajan. Jos työsuhde päättyy, oikeutta vuorottelukorvaukseen ei enää ole.

Vuorotteluvapaan kesto on vähintään 100 kalenteripäivää ja enintään 180 kalenteripäivää.

Vuorottelijan yläikäraja määräytyy siten, että vuorotteluvapaata ei voi aloittaa sen kalenterikuukauden päättymisen jälkeen, jonka aikana vuorottelija täyttää iän, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaista vanhuusiän alkamisen alaikärajaa vähennettynä kolmella vuodella.

Vuorottelusopimus ja vuorottelukorvaus

Työnantajan tulee tehdä vuorottelijan kanssa kirjallinen sopimus, jossa työnantaja sitoutuu palkkaamaan sijaisen, jonka tulee olla ollut työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana yhdenjaksoisesti tai osissa vähintään 90 kalenteripäivää vuorotteluvapaan alkamista edeltäneiden 14 kuukauden aikana. Sopimus ja selvitys sijaisen palkkaamisesta on toimitettava työ- ja elinkeinotoimistolle ennen vuorotteluvapaan alkamista tai viipymättä vuorotteluvapaan alkamisen jälkeen. Edellä mainitusta työttömyysedellytyksestä voidaan poiketa, jos sijaiseksi palkataan alle 30-vuotias työtön työnhakija, jonka ammatti- tai korkeakoulututkinnon suorittamisesta on kulunut enintään yksi vuosi taikka joka on alle 25-vuotias tai 55-vuotias.

Työnantajalla ei ole velvollisuutta maksaa palkkaa vuorotteluvapaalla olevalle mutta tällä on oikeus saada vuorottelukorvausta työttömyyskassasta tai Kelalta.

Vuorotteluvapaan keskeyttäminen ja päättyminen

Vuorotteluvapaan päättymisestä ennenaikaisesti tai tilapäisestä töihin paluusta on sovittava työnantajan kanssa. Vuorotteluvapaa kuluu töihin paluun aikana normaalisti ja jatkuu sen jälkeen vuorottelusopimuksen mukaan normaalisti.

Vuorotteluvapaa päättyy, jos vuorottelijalle syntyy oikeus saada äitiys- tai muuta vanhempainvapaaseen liittyvää etuutta taikka hänelle myönnetään vapaata raskauden ja synnytyksen ja lapsen hoidon takia tai hän alkaa saada erityishoitorahaa. Mikäli em. oikeus tai vapaa kestää enintään 18 arkipäivää, vuorotteluvapaan katsotaan keskeytyneen mainituksi ajaksi.

Vuorotteluvapaalla olevalla työntekijällä on oikeus palata entiseen työhönsä. Jos tämä ei ole mahdollista, vuorottelijalle on tarjottava entistä työtä vastaavaa työtä tai jos tämäkään ei ole mahdollista muuta sopimuksen mukaista työtä.

Teksti:

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy