Elinkeinoelämä perää valtatie 8:n nelikaistaistamista Turku-Pori -välillä nopeutetulla aikataululla

Lounais-Suomen elinkeinoelämän tarpeita ja näkemyksiä alueen liikenneinfrastruktuurista ja erityisesti valtatiestä 8 kartoitettiin yrityskyselyllä ja haastatteluin elokuussa 2018. Vastaukset antavat ilmi, että valtatie 8 on Lounais-Suomen logistiikan ja henkilöliikenteen valtasuoni etelä-pohjoissuunnassa ja vaatii merkittävää panostusta vastatakseen kehittyvän elinkeinoelämän tarpeisiin.

Lounais-Suomeen eli Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntien alueelle sijoittuu runsaasti kasvavaa ja kehittyvää teollisuutta ja tuotantolaitoksia. Osuus koko Suomen tavaraviennistä on 15 %. Monella sektorilla yritykset investoivat tulevaan ja ovat mukana maailmanluokan kehityshankkeissa: positiivista virettä on niin laivanrakennusteollisuudessa, logistiikkaklusterissa, auto- ja akkuteollisuudessa kuin kaupan ja palveluiden aloilla.

Lounais-Suomen elinkeinoelämän tarpeita ja näkemyksiä alueen liikenneinfrastruktuurista ja erityisesti valtatiestä 8 kartoitettiin internet-kyselyllä ja haastatteluilla elokuussa 2018. Alueen yrityksissä valtatien 8 merkitys nähdään erittäin tärkeänä sekä kuljetusten näkökulmasta että työmatkaliikenteen ja työvoiman saatavuuden kannalta. Valtatie 8:n kunto ei tällä hetkellä täytä vientiteollisuuden, matkailu- ja palvelualojen tai logistiikan yritysten tarpeita: liikenteeltä odotetaan täsmällisyyttä, turvallisuutta ja kustannustehokkuutta.  Yrityskyselyn vastaajien ja haastateltujen henkilöiden mukaan valtatiellä 8 on alueen työssäkäyntiliikenteessä iso rooli. Esimerkiksi Raumalla ja Uudessakaupungissa sijaitseviin yrityksiin saavutaan työhön sekä Turun että Porin suunnalta.

Valtatie 8 sitoo yhteen lounaisrannikon merkittävät satamat, koska junayhteyttä etelä-pohjoissuunnassa ei ole. Turku-Pori -välin satamien osuudet Suomen rannikkosatamien viennistä vuonna 2017 oli 19 % ja tuonnista 18 %. Kyselyyn vastanneet teolliset yritykset käyttävät satamaverkostoa monipuolisesti: tuontia ja vientiä voi olla samalla yrityksellä useammasta satamasta.

Uuden maantielain mukainen runkoverkkoasetus ja tulossa olevat uudet liikennemuodot asettavat kovat vaatimukset valtatien 8 Turku-Rauma-Pori -yhteysvälin kehittämiselle. Päästövähennystavoitteiden näkökulmasta maantiestön kehittämisen tulee palvella uusia energiatehokkaita liikennemuotoja kuten rekkojen letka-ajoa ja ylipitkien ns. HCT-rekkojen käyttöä. Valtatie 8 tulisi voida saumattomasti yhdistää muihin liikennemuotoihin, kuten lento- ja raideliikenteeseen, esimerkiksi Turun ”tunnin junaan”.

Selvitystyön tilaamisen taustalla on laaja yhteisrintama, jolla on intressejä valtatie 8:n suhteen: mukana ovat maakunnat, kunnat, satamat sekä elinkeinoelämä kauppakamarivetoisesti. Tällä hetkellä liikennehankkeiden rahoitus herättää runsaasti keskustelua. Seuraavaksi aletaan kartoittaa uusia mahdollisuuksia rahoittaa yhteysvälin nelikaistaistus, huomioiden myös uudet innovatiiviset rahoitusmallit. Yhtenä alueen kuntien ja maakuntien vaihtoehtona nopeuttaa käynnistymistä olisi osallistua tiehankkeiden suunnitteluun rahallisesti.

Vaikuttamistyötä ryhmän puolesta koordinoiva Rauman kauppakamarin toimitusjohtaja Riikka Piispa kiteyttää: ”Kasvun ja kehityksen tueksi tarvitaan korkeatasoiset alueelliset, valtakunnalliset ja kansainväliset liikenneyhteydet. Saavutettavuus on Lounais-Suomen teollisuuden, kaupan, rakentamisen, matkailun ja palvelujen kannalta avainasia ja näillä toimialoilla on suuri taloudellinen merkitys. Valtatie 8:n rakentaminen nelikaistaiseksi Turku-Rauma-Pori-välillä vuoteen 2030 mennessä luo Lounais-Suomelle mahdollisuuden muodostua yhtenäiseksi kansainväliseksi kasvu- ja työssäkäynnin alueeksi.”

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy