Tunnin juna myötätuulessa

Kirjoitus on julkaisu alun perin Kauppakamari-lehdessä 5.11.

Matka-ajan lyheneminen Turun ja Helsingin välillä kaksiraiteisen oikoradan avulla on lähtölaukaus suuremmalle muutokselle, joka vauhdittaa koko Turku–Helsinki–Tampere-alueen eli niin sanotun kasvukolmion kehittymistä. Nopeat yhteydet ja helppo liikkuminen ovat ratkaiseva etu niin yksilön oman elämän kuin koko kansantalouden kannalta. Vaikutukset kumuloituvat yhtä hyvin yritysten kilpailukykyyn kuin kaupunkialueiden kehittymiseen, asuntotuotantoon ja ilmastonmuutoksen parempaan hallintaan.

Varsinais-Suomen maakuntajohtaja Kari Häkämiehen mukaan Tunnin junan toteutumisesta ei ole epäilystä.

– Poliittisia vastustajia ei ole, mutta suurin haaste on, että juna kulkee vain kahden maakunnan alueella. Toisaalta se on jo saanut suunnittelurahaa, ensi vuosi on kolmas vuosi ja kaavallinen valmiuskin on jo olemassa, Häkämies toteaa.

Tärkeimmät perusteet Tunnin junalle ovat kasvukolmioajattelu ja ilmastonmuutos sekä kansainväliset yhteydet, jotka ovat kaikki painavia argumentteja.

– Suomessa on muitakin isoja ratahankkeita, mutta Tunnin junan suunnittelu on niistä pisimmällä, joten objektiivinen tosiasia on, että kaikki muut hankkeet jäävät siksi Tunnin junan alle. Me emme kuitenkaan missään tapauksessa halua mitään vastakkainasettelua. Myös pääradan vahvistaminen on hyvin perusteltu, ja se pitää toteuttaa omana hankkeenaan. Sehän vahvistaa kasvukolmioajattelua yhtä lailla. Poliitikot tietysti asiat lopulta päättävät, Häkämies sanoo.

Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Matti Rihko on samoilla linjoilla.

– Kasvukolmiosta alettiin ensimmäiseksi puhua Turun ja Tampereen kauppakamareissa, mutta nyt se on mainittu jopa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin esityksessä. Kaupungit ovat niin tiheästi yhteydessä, ettei edes Tanskassa päästä samaan, joten infran rakentaminen on täällä halvempaa kuin muualla. Se ei kuitenkaan näy investoinneissa. Suomen pitäisi investoida paljon enemmän, sillä esimerkiksi Ruotsissa investoinnit ovat viisinkertaiset ja BKT-suhteutettuina yli kaksinkertaiset, Rihko toteaa.

© VR

Investoinnit Tunnin junaan voisivat tuottaa muun Suomen investointeja paremmin, sillä kasvukolmion alueelta tulee valtaosa Suomen BKT:n kasvusta. Infra on keskeinen tulppa kasvulle, mutta ei ainoa. Saavutettavuus ja osaaminen on molemmat saatava kuntoon.

– Talouden dynamiikan takia kilpailua tarvitaan, ja siksi yritysten kilpailukyvyn kehittäminen on tärkeää. Homman ydin on kasvukolmio! Se on saman kokoinen kuin Kalifornian Piilaakso ja vielä paremman muotoinen. Kolmion edellytyksiä yhteiseksi työssäkäyntialueeksi pitäisi parantaa, koska se lisää työvoiman liikkuvuutta ja parantaa yritysten toimintaedellytyksiä, Rihko toteaa.

Suunnittelu etenee koko ajan

Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja Janne Virtanen pitää Tunnin junaa uudistuksena, joka koskee kaikkia, sillä sen vaikutukset ovat toteutuessaan laajat.

– Hanke on myötätuulessa, ja suunnittelu vie sitä aidosti eteenpäin koko ajan, vaikka hanke on mammuttimainen. Pelkästään suunnitteluun kuluu noin 200 miljoonaa, ja se on kymmenen prosenttia kaikkiaan kahden miljardin hankkeesta, Virtanen sanoo.

Hän näkee kaupunkipolitiikan tärkeänä, sillä kasvukolmion työssäkäyntialueen laajeneminen on yksi merkittävimmistä vaikutuksista. Isojen kaupunkien lisäksi siitä hyötyvät myös pienemmät, esimerkiksi Kaarina, Salo ja Paimio, ja vaikutusta on myös Rauman seudulle. Raideliikenteellä on suuri vaikutus myös päästöjen vähenemiseen, ja se voi madaltaa kynnystä muuttaa työn perässä.

– Tunnin juna on vahva elinkeinopoliittinen väline, sillä kasvukolmion alueella on noin 1,5 miljoonan ihmisen osaamispooli, jonka helpompi liikkuminen hyödyttää Varsinais-Suomen lisäksi myös pääkaupunkiseutua. Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkolan tutkimus arvioi asiaa hyvin siltä kannalta, miten investointi generoi BKT:n kasvua. Lisäksi se vaikuttaa asuntojen hintoihin ja parantaa koko maakunnan kilpailukykyä, Virtanen arvioi.

Hän uskoo, että Varsinais-Suomella on hyvä vetovoima täällä ensimmäisenä Suomessa alkaneen positiivisen rakennemuutoksen ansiosta, jonka arvioidaan tuovan 30 000 uutta työpaikkaa. Lisäksi tarvitaan pitovoimaa, jotta muuttajat asettuvat tänne pysyvästi perheineen.

– Arvioni mukaan ensimmäinen tunnin juna voisi kulkea vuonna 2029. Se on kunnianhimoinen mutta mahdollinen aikataulu. Osa radasta voi toteutua jo aikaisemminkin, Janne Virtanen toteaa.

Rahoitusmalleja selvitetään parhaillaan

Liikenne- ja viestintäministeriön tämänhetkisen arvion mukaan nopeutettu junayhteys Helsingin ja Turun välillä on valmis vuonna 2031. Alueella toivotaan nopeampaa aikataulua. Valtiovarainministeriön asettama työryhmä pohtii parhaillaan yli miljardin euron liikennehankkeiden rahoitusvaihtoehtoja. Tarkoitus on käsitellä erilaisia malleja, joihin osallistuisivat esimerkiksi suomalaiset työeläkeyhtiöt, ja voitaisiin mahdollisesti hyödyntää myös Pohjoismaiden ja Euroopan investointipankkeja valtion ja kuntien lisäksi. Työryhmän raportin on määrä valmistua 30.11.2018. Maakuntajohtaja Häkämies uskoo rahoituksen järjestyvän, kunhan työryhmä saa työnsä päätökseen.

– Rahoittajia löytyy aina, kun valtio on mukana, koska silloin ei ole riskiä, ja esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöt voivat lainata rahaa. Myös suuret kaupungit saattavat olla kiinnostuneita osallistumaan, koska ne saavat paljon hyötyjäkin. Varmaan myös elinkaarimallia (PPP-hanke) voidaan harkita, niin kuin moottoritien rahoituksessa, Häkämies pohtii.

Matti Rihkon mukaan on hyvä, että vaihtoehtoja mietitään, vaikka rahoituksen ykkösvaihtoehdon pitäisi olla julkinen budjettirahoitus.

– Valtio hyötyy Tunnin junasta, sillä se parantaa työllisyyttä ja lisää verotuloja. Siksi myös rahoituksen ykkösvaihtoehto on julkinen budjettirahoitus, mutta esimerkiksi eläkevakuutusyhtiöillä olisi myös mahdollisuuksia rahoittaa. Sijoittajien ansaintalogiikasta on kuitenkin huolehdittava. Jotta investoija saa varmuuden tuotosta, valtion pitäisi ottaa riski. Valtion ohella tonttien omistajat liikenteen solmukohdissa voivat hyötyä, sillä niissä maan arvo nousee. Investointi voisi kannattaa myös niille kaupungeille, jotka hyötyvät arvonnoususta, Rihko arvioi.

Kolmas Tunnin junasta hyötyvä taho on junaoperaattorit, joilta voisi esimerkiksi periä kiinteää vuosimaksua, tai ehkä voitaisiin harkita tietyn prosenttiosuuden perimistä tuotosta.

– Kustannusten mahdollisessa vyöryttämisessä matkalippujen hintoihin pitäisi mielestäni olla varovainen, koska se voi vähentää matkustusta ja ilmastonmuutos halutaan kuitenkin ottaa huomioon. Ehkä yhtenä vaihtoehtona voisi tutkia myös tietullien mahdollisuutta, Rihko pohtii.

Vaikutukset huomattavat

Vaasan yliopiston professori Hannu Piekkola tutki vaikutuksia vuonna 2016 Turun kauppakamarin tilauksesta ja totesi, että ratainvestointi maksaisi itsensä takaisin 20 vuodessa tuottamalla 70–80 miljoonan euron hyödyt vuosittain. Siitä 40–50 miljoonaa syntyisi työpaikkaliikkuvuuden synnyttämästä uudesta aineettomasta ja inhimillisestä pääomasta eli osaamisen kumuloitumisesta, joka parantaa yritysten kilpailukykyä. 30 miljoonaa syntyisi matkustusajan ja hiilidioksidipäästöjen vähenemisestä. Hankkeen toteutuminen mahdollistaisi kestävän kasvun.

Kupittaan kampus tulee olemaan vain reilun tunnin matkan päässä pääkaupunkiseudulta, ja Salosta junamatkan taittaa reilussa vartissa. © Turun kaupunki

Liikenne- ja viestintäministeriö julkaisi syyskuussa 2018 Rambollin laatiman raportin Raideliikenne mahdollistaa, jonka mukaan Suomen kasvukolmio on ainutlaatuinen mahdollisuus luoda kolmesta kaupunkiseudusta yhtenäinen kansainvälisesti kiinnostava työmarkkina- ja yritysalue, jonka kehityspotentiaali on merkittävä. Alueella sijaitsee jo nyt yli 54 % Suomen työpaikoista. Potentiaalin hyödyntäminen edellyttää nopeita kansainvälisiä ja valtakunnallisia ratayhteyksiä, sillä tuottavuus kasvaa matka-aikojen lyhentyessä ja kasvukolmion kehittyminen houkuttelee osaavaa työvoimaa ja yrityksiä sijoittumaan alueelle. Kilpailukykyinen talousalue houkuttelee myös ulkomaisia osaajia ja investointeja.

Kaupunkiseudut kehittyvät vauhdilla

Kaikki Tunnin junaan liittyvät kaupungit haluavat yhteistyössä edistää hankketta, koska ne näkevät siinä paljon hyötyjä. Esimerkiksi Salon kaupunginjohtaja Lauri Inna toteaa, että Tunnin juna mullistaa täysin kaupungin aseman sekä pääkaupunkiseudun pendelöitiin että yhteistyöhön Turun Kupittaan kampusalueen kanssa.

– Jos Nokia oli aikoinaan Salon kehitykselle ratkaiseva, Tunnin juna on sitä yhtä lailla. Parhaissa skenaarioissa Salon asukasluvun arvioidaan nousevan 20 000:lla. Tunnin juna mahdollistaa myös Salon keskustan kehittämisen ja noin 80 000 neliön rakentamisen. Lisäksi Salo havittelee vuoden 2026 asuntomessuja, joilla olisi merkitystä koko Varsinais-Suomen kehittymiselle, Inna sanoo.

Espoon tekninen johtaja Olli Isotalo arvioi, että Tunnin juna tuo vuoteen 2050 mennessä Espooseen 30–50 000 uutta asukasta, uusia asuinalueita ja noin 15 000 uutta työpaikkaa. Maankäyttöä voidaan tiivistää myös Espoon eri keskusten välillä.

– Myös Aalto yliopisto hyötyisi paljon, koska se linkittyy Turkuun esimerkiksi meriteollisuuden koulutuksen ja tutkimuksen kautta. Ilman muuta olemme valmiita myös keskustelemaan ratahankkeiden kustannuksista, Isotalo toteaa.

Liityntä kansainvälisiin yhteyksiin

Jarkko Heinonen on ollut mukana kehittämässä Tunnin junaa sen alkuvaiheista lähtien työskennellessään Turun kauppakamarin johtajana ja liikennekäytävävaltuuskunnan sihteerinä. Valtuuskunnassa sihteerinä hän jatkaa edelleen siirryttyään Uudenkaupungin elinkeinojohtajaksi helmikuussa 2017.

– Tunnin junan kehittäminen aktivoitui vuonna 2014, kun aloin kerätä valtuuskuntaa EU:n TEN-T-ydinverkkokäytävän kehittämiseen Euroopan ja Skandinavian välillä. Tunnin juna Turusta Helsinkiin on osa ydinverkkokäytävää, ja se konkretisoitui kehittämishankkeeksi, jonka kaikki nyt jo tuntevat. Ratkaiseva askel oli saada valtuuskunnan johtoon Matti Vuoria, joka vaikutti asioihin merkittävästi, Heinonen kertoo.

TEN-T-verkkoon kuuluminen mahdollistaa EU:n rahoitustuen saamisen, sillä se painottuu raideliikenteeseen erityisesti ilmastotavoitteiden saavuttamisen takia. EU myös asettaa kriteerit, kuten nopeus- ja painorajoitukset, jotka liikenneyhteyden on täytettävä.

Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Aleksi Randell totesi syyskuussa Maanrakennuspäivässä, että nopea raideinfra luo uusia hyviä sijainteja yksityisille investoinneille ja asuntorakentamiselle kasvukeskusten ympäristöön, johon kehittyy osaamiskeskittymiä ja verotulovirtaa. Hän muistuttaa, että tarvitaan nopeita päätöksiä ja esimerkiksi TEN-T-väyläverkkohanke on viimeistään nyt otettava tosissaan, koska siihen voi saada EU-tukirahaa.

Alueellinen liikenneverkko

Tunnin junasta saadaan paras hyöty, kun liikenneverkkoa kehitetään siten, että myös syöttöliikenne siihen toimii. Parhaillaan on käynnissä liikenneviraston alueellisten lähiliikennepilottien haku. Hankkeessa on tarkoitus kokeilla kokonaan uutta liikennettä. Varsinais-Suomen liitossa kokeiluun on päätetty hakea yhteisellä pilotilla. Valinnat päätetään marraskuussa 2018, ja käytännön kokeilu alkaa aikaisintaan joulukuussa 2019.

Myös Uusikaupunki on sitoutunut maakunnan yhteiseen pilottiin. Jarkko Heinosen mukaan Uudenkaupungin autotehtaalle pendelöi päivittäin 800 ihmistä ja koko kaupunkiin noin tuhat. Uudenkaupungin radalla on jo aloitettu sähköistäminen, mutta ongelmana ovat vielä vartioimattomat tasoristeykset, joihin Jarkko Heinonen toivoo Liikennevirastolta uusia edullisempia ratkaisuja.

Tapahtuu lähiaikoina

  • 30.11.2018 Valtiovarainministeriön infrahankkeiden toteuttamista selvittävän työryhmän raportti
  • 30.11. 2018 parlamentaarisen valtakunnallisen liikennejärjestelmän suunnitelma valmistuu
  • marraskuu 2018: alueellisen liikenteen pilottihankkeet valitaan
  • joulukuu 2018: liikenteen ilmastopolitiikan työryhmän loppuraportti valmistuu

Teksti: Anne Kortela

TEN-T on Euroopan laajuinen liikenneverkko, jonka ydinkäytävistä Scandinavian–Mediterranean sekä North Sea–Baltic ulottuvat Etelä-Suomeen. Komissio on ehdottanut EU:n rahoituskaudelle 2021–2027 Verkkojen Eurooppa (CEF)-ohjelmasta rahoitusta 30,6 mrd euroa. Ydinverkkoon valitut ydinkäytävät priorisoidaan CEF-investointien valinnassa. (Lähde: Liikennevirasto)

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2018. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy