Ajankohtaisia lakimuutoksia

Uusi vuosi tuo mukanaan muutoksia muun muassa vuosilomalakiin, tietosuojaan, palkanmaksuun ja perhevapaisiin. Turun kauppakamarin VT, Johtaja Paula Virri muistuttaa ajankohtaisista lakimuutoksista.

Tietosuojalaki voimaan 1.1.2019

EU:n tietosuoja-asetusta täydentävä kansallinen tietosuojalaki tuli voimaan 1.1.2019. Lakia sovelletaan tietosuoja-asetuksen rinnalla ja siinä annetaan tarkempia määräyksiä tietosuojasta.  Tietosuojavaltuutettu toimii kansallisena viranomaisena. Tietosuojavaltuutetun toimiston tehtävänä on valvoa henkilötietojen käsittelyn lainmukaisuutta ja ryhtyä toimenpiteisiin laiminlyöntitapauksissa.  Tietosuojavaltuutetun toimistossa on lisäksi asiantuntijalautakunta, jonka tehtävänä on tietosuojavaltuutetun pyynnöstä antaa lausuntoja henkilötietojen käsittelyä koskevan lainsäädännön soveltamiseen liittyvistä merkittävistä kysymyksistä.

Rekisteröidyllä on oikeus saattaa asia tietosuojavaltuutetun käsiteltäväksi, jos rekisteröity katsoo, että häntä koskevien henkilötietojen käsittelyssä rikotaan sitä koskevaa lainsäädäntöä. Tietosuojavaltuutetun toimisto vastaanottaa mm. tietoturvaloukkauksista tehtyjä ilmoituksia. Tietosuojavaltuutetun toimiston seuraamuskollegio voi määrätä tietosuojarikkomuksesta hallinnollisen seuraamusmaksun. Seuraamusmaksua ei voi määrätä julkisen puolen toimijoille. Seuraamusmaksun määrä on tietosuoja-asetuksen mukaan lievimmissä tapauksissa 10 M€ tai 2 % yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja vakavammissa kaksinkertainen.

Lisätietoja tietosuojasta: www.tietosuoja.fi

Palkanmaksuun liittyviä muutoksia

Kansallinen tulorekisteri otettiin käyttöön vuoden vaihteessa. Tulorekisteriin ilmoitettavia tietoja ovat tehdystä työstä maksetut palkat, luontoisedut, palkkiot, työkorvaukset sekä muut ansiotulot. Myös verovapaat ja veronalaiset kustannusten korvaukset on ilmoitettava. Tulorekisteri-ilmoitus tulee tehdä viiden päivän kuluessa maksupäivästä. Huomioitava on, että vuoden 2018 palkkatiedoista on tehtävä vuosi-ilmoitukset vanhaan malliin. Jatkossa vuosi-ilmoituksia ei tarvitse tehdä.

Myös verokorttikäytäntöihin tulee muutoksia helmikuun alussa, jolloin uusi verokortti otetaan käyttöön. Kaikille palkkatuloille on yksi verokortti eikä erillistä sivuverokorttia enää ole.  Jos työnantaja on pyytänyt sähköisesti tiedot ennakonpidätystä varten, verokorttia ei tarvitse esittää työantajalle. Mikäli työntekijä on pyytänyt muutosverokortin, se tulee esittää työnantajalle. Työntekijän tulee itse huolehtia veroprosentin muutoksista välttääkseen lisäverot, mikäli vuoden ansiot ylittyvät vuoden aikana. Verokortin muutokset haetaan OmaVero -palvelussa.

Työllistämispalkkio työnantajalle

Vuodenvaihteessa  tuli voimaan määräaikainen, kesäkuun 2019 loppuun asti voimassa oleva kokeilu, jonka mukaan työnantaja voi saada 4.000 euron työllistämispalkkion. Palkkion voi saada, jos elinkeinotoimintaa harjoittava työnantaja palkkaa palkkatuella pitkäaikaistyöttömän tai osatyökykyisen toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen. Tuki voidaan myöntää myös työsuhteeseen, joka muuttuu palkkatukijakson aikana määräaikaisesta toistaiseksi voimassa olevaksi.

Edellytyksenä on, että työntekijän työaika on enemmän kuin 80 % alan kokoaikaisen työntekijän enimmäistyöajasta. Työsuhteen tulee olla voimassa palkkiota haettaessa. Työantajan on haettava palkkiota TE-toimistolta kolmen kuukauden kuluessa sen kalenterikuukauden päättymisestä, jonka aikana toistaiseksi voimassa oleva työsopimus on tehty.

Perhevapaan muutokset

Huhtikuun alussa voimaan tulevan muutoksen mukaan isyysrahakausi pitenee 18 päivää perheessä, johon syntyy tai adoptoidaan samaan aikaan useampi kuin yksi lapsi. Lisäksi äidin vanhempainrahakausi pitenee tilanteissa, joissa äiti on lapsen ainoa huoltaja. Tällöin äiti saa hyväkseen isyysrahaa vastaavan vanhempainvapaakauden 54 päivää. Adoptiovanhemman vanhempainvapaakausi pitenee 233 arkipäivään lapsen hoitoon ottamisesta lukien.

Vuosilomalain muutokset

Vuosilomalakiin on tulossa muutos 1.4.2019, jolla turvataan työntekijän oikeus neljän viikon palkalliseen lomaan sairaudesta johtuvasta poissaolosta huolimatta. Esitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Työntekijällä on oikeus vuosilomaa täydentäviin lisävapaapäiviin, jos hänen täydeltä lomanmääräytymisvuodelta ansaitsemansa vuosiloma alittaa 24 päivää sairauspoissaolon poissaolon vuoksi. Oikeutta lisävapaapäiviin ei kuitenkaan ole enää sen jälkeen, kun poissaolo on yhdenjaksoisesti jatkunut yli 12 kuukautta. Työntekijällä on oikeus saada lisävapaapäiviltä säännönmukaista tai keskimääräistä palkkaansa vastaava korvaus.

Toinen muutos liittyy sairauden vuoksi siirretyn loman antamisajankohdan pidentämiseen. Jos siirrettyä kesälomaa ei ole mahdollista pitää lomakaudella ja talvilomaa ennen seuraavan lomakauden alkua, loma on annettava lomakautta seuraavan kalenterivuoden lomakauden aikana, viimeistään kuitenkin kyseisen kalenterivuoden päättymiseen mennessä. Jos loman antaminen ei työkyvyttömyyden jatkumisen vuoksi ole edellä tarkoitetuin tavoinkaan mahdollista, saamatta jäänyt loma korvataan 17 §:ssä tarkoitetulla lomakorvauksella.

Yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturva

Heinäkuun alussa on tarkoitus tulla voimaan työttömyysturvalain muutos, joka parantaa yrittäjän perheenjäsenen työttömyysturvaa. Yrityksessä työskentelevän ns. ei-omistavan perheenjäsenen asema työttömyysturvajärjestelmässä muutetaan yrittäjästä palkansaajaksi. Omistajuutta tarkastellaan edellisen 12 kuukauden ajanjaksolla. Yrittäjän perheenjäsenen työttömyyspäivärahan työssäoloehto on jatkossa 52 viikkoa.

 

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy