Kauppakamarit: Suomen kilpailukyvyn parantaminen edellyttää merkittäviä panostuksia liikenneverkkoon

Jotta menestymme globaalissa kilpailussa, on Suomen maantieteellisestä sijainnista aiheutuvaa kilpailukykyhaittaa kompensoitava liikennejärjestelmän pitkäjänteisellä kehittämisellä.

Kahdeksan kauppakamaria teetti selvityksen liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle. WSP Finland Oy:n tuottamasta raportista käy ilmi, että toimivat liikenneverkot ovat strateginen menestystekijä. Suomella on maantieteellisestä sijainnistaan johtuva selvä takamatka esimerkiksi Keski-Eurooppaan. Puutteellinen liikenneverkko ja häiriöt kuljetusketjuissa lisäävät tätä takamatkaa.

”Toimitusvarmuus on ykkösasia. Meillä on kilpailukykyhaitta esimerkiksi Ruotsiin ja Tanskaan verrattuna. Elinkeinoelämä käyttää eri kuljetusmuotoja ja liikenneverkkoja kotimarkkinoilla ja kansainvälisessä liiketoiminnassa. Mikäli elintila kapenee, voi tuotanto siirtyä kilpailijamaihin”, sanoo johtaja, professori Jorma Mäntynen WSP Finland Oy:sta.

Kauppakamarit vaativat, että liikenneverkkoon panostetaan aiempaa enemmän ja että uusia rahoitusmalleja otetaan aktiivisesti käyttöön. Liikennesektorin rahoitusta ei 2020-luvulla voi jättää valtion budjetin varaan, jolloin korjaus- ja investointivelka vain kasvaisivat. 12-vuotisella liikennejärjestelmäsuunnitelmalla tulee saada pitkäjänteisyyttä ja ennustettavuutta liikenneverkon kehittämiseen.

”Suomen teollisuus vie vuosittain 60 miljardin euron edestä tavaraa maailmanmarkkinoille. Liikenneverkon rahoitustaso on siihen nähden varsin pieni. Lisäksi toimivasta liikenneverkosta hyötyisivät tietysti kotimarkkinat ja työvoiman liikkuvuus”, muistuttaa Mäntynen.

Hoitamalla korjaus- ja investointivelka liikenneverkko tulee palauttaa sellaiseen tilaan, että se palvelee luotettavasti elinkeinoelämän tarpeita Suomen kilpailukykyä vahvistaen.

Liikenneverkon merkitys teollisuudelle ja kaupalle sekä Suomen kilpailukyvylle on suuri. Satamat ja meriväylät, raide- ja maantieverkko sekä lentoliikenne muodostavat perustan logistiikan, kaupan ja teollisuuden toimitusketjuille. Toimivat väylät paitsi vähentävät elinkeinoelämän kustannuksia myös pienentävät liikenteen päästöjä.

Varsinais-Suomen alueella tieliikenteen määrä on kasvanut selvästi maan keskiarvoa nopeammin. Turun kauppakamarin toimitusjohtaja Kaisa Leiwo peräänkuuluttaakin panostuksia alueen väyliin, jotka ovat nyt kovalla käytöllä.

”Raideverkon osalta keskeinen hanke on Tunnin juna eli nopea junayhteys Turun ja Helsingin välillä. Se on suunnittelullisesti pitkällä ja hanke on valmis käynnistettäväksi”, Leiwo toteaa.

Kauppakamareiden selvitys liikenteen ja logistiikan merkityksestä Suomen kilpailukyvylle

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy