Arkkitehtitoimisto Aaro Söderlund Oy, Nauvo

Arkkitehtitoimisto Aaro Söderlund Oy on vuonna 1990 perustettu arkkitehtitoimisto, jonka toimenkuva on hyvin laaja. Yrityksen palveluihin kuuluvat muun muassa niin julkiset rakennussuunnittelutehtävät, matkailu- ja liikerakennukset, asunnot ja loma-asunnot sekä saariston satamat  – ja kaikki siltä väliltä.

Yrityksen perustaja ja toimitusjohtaja Aaro Söderlund kertaa yrityksen monipuolista toimintaa.

”Pitäjille, kunnille, kaupungeille, valtion viranomaisille ja pohjoismaiselle saaristoyhteistyölle yritys on tehnyt monenlaista kehityssuunnittelua kuten Västanfjärdin pitäjän kehityssuunnitelma, Nauvon Framnäsin aluen kehityssuunnitelma, useita Nauvon sataman kehityssuunnitelmia, selvitys Pärnäsin VTS-keskukselta vapautuneiden tilojen käytöstä, Paraisten Sollidenin retkeilyalueen kehityssuunnitelma, selvitys Caravan-liiketoiminnan mahdollisuuksista saaristossa sekä rakentamisohjeistuksen vertailu Kemiössä, Paraisilla, Ahvenanmaalla ja Tukholman saaristossa (haastattelu).”

Yksityisille henkilöille ja firmoille yritys tekee myös asiakaslähtöistä hansikas-käteen-arkkitehtuurisuunnittelua.

”Jokainen kohde on erilainen. Olemmekin suunnitelleet kokonaisista lähiöistä (Lappeenrannan Pikisaari ja Rapasaari, kv-kilpailuvoitto), silloista (Logomon siltakilpailun 2. sija; Parainen-Nauvo-siltavaihtoehto nykyiselle lauttavälille) ja pienvenesatamista (Helsingissä, Iniössä, Nauvossa) ja niiden venevajoista alkaen hotelleja, kauppoja, omakotitaloja, loma-asuntoja, saunoja ja vierasmajoja, talousrakennuksia, autotalleja ja jopa bussipysäkkejä. Aiemmin toimimme pääkaupunkiseudulla, mutta viimeiset pari vuosikymmentä Turun saariston palvelukeskuksessa, Nauvossa”, Söderlund kertoo.

Yrityksen palvelut kattavat arkkitehtisuunnittelukokonaisuuden, joka rytmittyy viranomaisprosessien mukaan. Koska pienen arkkitehtitoimiston toimenkuva ei ole yleisesti tiedossa, Söderlund haluaa muistuttaa työn vaiheista:

1. Joskus ensimmäinen askel on hankesuunnittelu, jolla pyritään kirkastamaan hankkeen tavoitteet ja toteuttamisehdot. Poikkeamislupaa haetaan, mikäli ranta-alueella ei ole kaavaa, taikka jos on tarve poiketa laista ja asetuksista, olemassaolevasta kaavasta, kunnallisista rakennusjärjestyksestä tai rakentamismääräyksistä. Jos pelkkä poikkeaminen ei riitä, tarvitaan radikaalimpi kaavamuutos. Hankesuunnitteluvaiheessa voidaan myös selvittää perustamisolot, dokumentoida ja mallintaa rakennuspaikka ja sen vanhan rakennuskanta tulevan suunnittelun pohjaksi. Aina hankesuunnitteluvaihetta ei kuitenkaan tarvita.

2. Useimmiten hankkeen lähtökohdat ovat niin hyvin selvillä, että luonnossuunnittelu voidaan aloittaa heti. Sovittu määrä luonnosvaiheita tehdään perustuen asiakkaan (omistajan, käyttäjän) toiveisiin, virikekuviin ja rakennuspaikan ominaisuuksiin ja muihin lähtötietoihin (kaava, rakennusmääräykset, jne). Kukin luonnosvaihe esitellään havainnollisina 3D-kuvina, jolloin asiakas pääsee ikään kuin kohteen sisään. Suunnitelma täsmentyy vaiheittain asiakkaan antaman ohjaavan palautteen mukaisesti.

3. Viimeisen luonnoksen pohjalta laaditaan lupapiirrokset ja lupahakemus liitteineen. Pienissä kohteissa voi riittää pelkkä ilmoitusmenettely taikka kevyt toimenpidelupa, mutta normaalisti tarvitaan rakennuslupa. Joskus lupakäsittely on dialogia viranomaisten kanssa, josta lakisääteinen pääsuunnittelija (usein arkkitehti) vastaa. Kun rakennuslupa sitten saadaan, voi siihen sisältyä ehtoja, jotka otetaan yksityiskohtaisemmassa urakkasuunnitteluvaiheessa huomioon.

4. Arkkitehdin mitoitetut urakkasuunnitelmat ovat paitsi muiden suunnittelijoiden (rakenne-, lämpö-, vesi-, ilmastointi-, sähkö-, valaistus-, joskus myös sisustus-, ja puutarhasuunnittelijoiden), kilpailutusten (rahdit, materiaalit, työ), myös varsinaisen rakennustyön pohjana. Pääsuunnittelijan tehtävänä on tarkastaa ristiin kaikkien suunnitelmien yhteensopivuus, ja toimia rakennusvaiheessa yhdessä vastaavan työnjohtajan kanssa valvoen työmaata ja luvittaen tarvittavat rakennusaikaiset muutokset.

On sattumaa, että Söderlund alun perin päätyi arkkitehdiksi. ”Hain kolmen luokkakaverini kanssa arkkitehtiopintoihin. Oikeastaan ajattelin, että pääkohteinani olisivat olleet biologian tai historian opinnot. Mutta kun Suomen kolmen arkkitehtiosaston yhteyshaun tulokset tulivat ensimmäisenä tietoon, ja kävi ilmi, että olin päässyt niihin kaikkiin, valitsin opinahjokseni Teknillisen korkeakoulun Espoon Otaniemessä.

Historiaharrastuskaan ei jäänyt, vaan olen kouluttautunut Villa Lantessa Roomassa klassiseksi arkkitehdiksi, toiminut useilla Lähi-idän kaivauksilla kenttäarkkitehtina, ja opettanut parin vuosikymmenen ajan rakennustaiteen historiaa, kaupunkirakennustaiteen historiaa ja ympäristöhistoriaa (4,6 Mrd vuotta!) pääasiassa Otaniemessä, mutta myös useissa muissa suomalaisissa korkeakouluissa, kuten Turun yliopiston kulttuurihistorian oppituolissa. Olen myös luennoinut laajalti ulkomailla Japanista Meksikoon, mm. Royal Societyssä ja British Academyssä. Yle Radio 1:n tiedetoimitukselle olen tehnyt – osin yhdessä dos. Jorma Kallenaution kanssa – toistasataa radio-ohjelmaa muun muassa Lähi-idästä, Vanhasta Venäjästä ja viikingeistä.

Ennen oman toimiston perustamista työskentelin muun muassa Suomen suurimmassa arkkitehtitoimistossa CJN:llä Lappeenrannan kaupungintalon parissa, ja akateemikko Reima ja Raili Pietilän arkkitehtitoimistossa projekteinani muun muassa Lieksan kirkko ja Kuweitin Sief-palatsi. Prof. Egil ja Kirsti Nordinin arkkitehtitoimistossa piirsin muun muassa Helsingin Osuupankkeja, Hirvensalon nuorisokotia ja Suomenlinnan paikallismajurintaloa. Suomen Pankin sopimusarkkitehtitoimistossa suunnittelin sille maakuntakonttoreita”, hän kertaa.

Söderlund pitää yrityksensä suurimpina menestystekijöinä asiakaslähtöistä ja vuorovaikutteista suunnittelutapaa, saaristoon sopivaa rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista näkemystä sekä selkeää suunnittelua (’käytännöllisyys, kestävyys, kauneus’).

”Saaristossa toimittaessa avaintekijänä paikallisuus, sijainti toiminta-alueen keskellä sekä erikoisten ympäristöolosuhteiden ja paikallisten toimijoiden tunteminen”, hän muistuttaa.

Yksi yrityksen vuosien varrella kohtaamista suurimmista haasteista liittyy kelluviin ekokaupunkeihin:

”Konseptoimme Turun ystäväkaupunkiin Kiinan Tianjiniin (2009) ja Singaporeen (2011) kelluvat ekokaupungit (Floating EcoCity FEC ©ASOY 2009). Niistä ajateltiin Suomen meriklusterin seuraavaa tuotantosuuntaa sen jälkeen, kun Oasis (2009) ja Allure (2010) olivat lähteneet, ja pahaenteisen pitkä hiljaisuus oli laskeutunut Turun telakalle. Mutta kun laivojen riuska rakentaminen taas alkoi, jäi tämä hanke hyllyyn odottamaan. Ilmastonmuutoksen aiheuttama merenpinnan nousu pitää ajatusta kelluvasta urbanistiikasta kuitenkin hyvin pinnalla, ja hankkeessa saavutettuihin mielenkiintoisiin tuloksiin voidaan tarvittaessa vielä palata ja päivittää ne nykytilanteen tasolle”, Söderlund kertaa.

Terveisiä kauppakamarille?

Arkkitehtitoimistomme tarjoaa kauppakamarille ja sen jäsenille yhteistyön kättä maailman kauneimman saariston ja sen pääkaupungin Turun synergiseksi kehittämiseksi.

www.facebook.com/ASOY.arch.office

www.soderlund.fi


Viikon jäsen -juttusarjassa nostamme esiin jäsenyritystemme tarinoita osana varsinaissuomalaista menestystä. Julkaisemme uuden tarinan verkkosivuillamme joka viikko. Katso kaikki tarinat täältä.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy