Roti 2019 peräänkuuluttaa rotia väyläinvestointeihin

Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun Sanomien mielipidesivuilla.

Kattava ja sujuva väyläverkosto on osaamisen ohella elinkeinoelämän keskeinen toimintaedellytys.

Paikallinen, alueellinen, valtakunnallinen ja kansainvälinen saavutettavuus korostuvat yritysten kilpailukykytekijöinä erityisesti nykyisessä kansainvälisessä ja avoimessa taloudessa.

Tieverkoston lisäksi elinkeinoelämä tarvitsee toimivia, kaksiraiteisia ratayhteyksiä, sujuvia lentoyhteyksiä sekä satamia ja vesiväyliä.

Mikäli liikenneinfrastruktuuri ei ole kunnossa, eivät yritykset pysty toimimaan eikä vienti vedä.

Hyvä saavutettavuus tukee myös laajempien työssäkäyntialueiden syntymistä, vapaa-ajan liikkumista sekä kasvavaa matkailualaa.

Turun saariston matkailupalveluja on turha kehittää, jos ei maailmalta ja muualta Suomesta pääse tänne sujuvasti ja helposti.

Tuoreen rakennetun omaisuuden tilaa tarkastelevan Roti2019-raportin mukaan Suomen liikenneinfrastruktuurin rahoituksen tulisi olla samalla tasolla kuin läntisen naapurimme Ruotsin eli prosentti bruttokansantuotteestamme. Tämä tarkoittaa vuositasolla 2,3 miljardia euroa, kun nykyrahoitus jää 1,45 miljardiin.

Tästä 1,3 miljardia tulisi ohjata perusväylän ylläpitoon ja loput 1,0 miljardia investointeihin. Tällä hetkellä rahoituksesta noin miljardi menee ylläpitoon ja loput vajaa puoli miljardia euroa investointeihin. Kuilu on siis melkoinen.

Roti2019-raportti antaa maantieverkolle ja kaduille kouluarvosanan 7-. Korjausvelan kasvua on pystytty hieman hidastamaan valtion korjauspaketin avulla, mutta tästä huolimatta maanteiden ja katujen kunto heikkenee liian nopeasti.

Pääväylissä on liikaa 2-kaistaisia häiriö- ja onnettomuusalttiita väyliä. Varsinais-Suomessa esimerkiksi valtatie 8 ja valtatie 9 kaipaavat nelikaistaistamista tai edes 2+1 -kaistaistamista. Turun kehätie ei ole vielä liikennemäärien edellyttämässä kunnossa.

Raideverkko saa arvosanaksi 7,5. Liikennemuotona se on vähäpäästöinen, mutta kohtuullisen häiriöaltis.

Tärkeimpien yhteysvälien tulisikin olla vähintään kaksiraiteisia – pisimmällä näistä hankkeista on tällä hetkellä ns. Tunnin junan eli nopean Helsinki-Turku-junayhteyden suunnittelu.

Vesiväylät ja satamat saavat arvosanan 8+.

Suomen kansainväliset satamat ovat pienehköjä, mutta tehokkaita. Viennistämme noin 90 prosenttia kulkee näiden satamien kautta – investoinnit täällä ovatkin tärkeitä elinkeinoelämän kuljetusten varmistamiseksi.

Varsinais-Suomen tärkeitä satamia ovat Turun, Naantalin sekä Uudenkaupungin satamat.

Lentoasemat saavat arvosanan 9-.

Helsinki-Vantaa on keskeinen solmukohta, mutta alueelliset lentoasemat ovat sen rinnalla erityisen tärkeitä elinkeinoelämälle ja niiden lentoyhteyksiä tulisikin edelleen vahvistaa.

Turun lentoaseman liikennemäärät ovat kasvaneet ilahduttavasti viime aikoina ja se onkin tällä hetkellä maamme toiseksi vilkkain lentoasema kansainvälisen liikenteen määrällä mitattuna.

Seuraavalla hallituskaudella toivomme satsauksia erityisesti raiteisiin ja väyliin.

Varsinais-Suomessa on paljon erinomaisessa kunnossa olevia, kasvavia ja vieviä yrityksiä. Niiden toimintaedellytykset turvataan osaavalla työvoimalla ja hyvällä saavutettavuudella.

Kaisa Leiwo
toimitusjohtaja
Turun kauppakamari

Markku Leppälehto 
aluepäällikkö
Talonrakennusteollisuus Varsinais-Suomi

Jukka Annevirta
toiminnanjohtaja
Infra Länsi-Suomi

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy