Miten yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä voitaisiin vielä parantaa?

Antti Virtanen, kuntayhtymäjohtaja, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä

Varsinais-Suomessa on reilut 30 000 yritystä ja 11 ammatillisen koulutuksen järjestäjää. Yli 90 % yrityksistä on pieniä, 1-9 henkilöä työllistäviä. Ammatillista perustutkintoa maakunnassa opiskelee vuosittain noin 11 000 ja ammatti- sekä erikoisammattitutkintoa muutama tuhat eri-ikäistä ihmistä. Neljällä koulutuksen järjestäjällä opiskelijamäärä on lähes 2 000 tai enemmän.

Useissa ammatillisissa oppilaitoksissa toimivat ammatilliset neuvottelukunnat, joissa työelämätietoutta koulutuksen kehittämiseen tuovat yritysten edustajia. Tutkintoihin sisältyy työpaikoilla toteutettavaa oppimista, jota opettajat ohjaavat yhdessä työpaikkaohjaajien kanssa. Hankerahoituksella on kehitetty oppilaitosten ja yritysten välistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Kauppakamari, Yrittäjäjärjestö, maakuntaliitto ja monet muut tahot järjestävät vuosittain runsaasti tilaisuuksia, joissa yritysten ja oppilaitosten edustajat tapaavat toisiansa. Yhteistyötä on paljon.

Kannattaako varsinaissuomalaisten yritysten ja ammatillisten oppilaitosten yhteistyötä vieläkin parantaa? Mielestäni kannattaa. Ammatilliset oppilaitokset ovat suuria instituutioita, joiden sisällä opiskelijoiden on joskus jopa mahdotonta tuntea tai havaita kosketuspintaa yrityksiin muuten kuin työpaikoilla tapahtuvan oppimisen kautta. Luokkahuoneet, työsalit ja käytävät ovat kyllä viihtyisiä ja valoisia, mutta yritysten näkymistä tai läsnäoloa niistä on vaikea havaita. Näissä tiloissa opiskelijat valmistuvat ammattiin ja siirtyvät työelämän palvelukseen. Voivatko yritykset näkyä myös oppilaitoksissa? Kyllä voivat, mutta sen eteen pitää hieman tehdä työtä.

Yritysten pitää rohkeasti lähestyä oppilaitoksia ja lisätä näkyvyyttään myös oppilaitosten sisällä. Helpoiten se onnistuu työelämän asiantuntijaluentoina, osallistumalla oppilaitosten sisustamiseen, kalustamiseen ja jopa varustamiseen. Yritysten nimet ja yrityksistä kertovat asiat voivat näkyä myös oppilaitoksissa. Oppilaitosten tiloissa voisi toimia pieniä yrityksiä ja yrityksillä voi olla kummiluokkia. Luokat ja työsalit voitaisiin nimetä yritysten mukaan kuten urheiluhallit. Tekniikan alan opiskelijat voisivat ylpeinä liikkua oppilaitoksissa yritysten sponsoroimissa haalareissa, samoin kokit, parturit jne. Suuria rahallisia investointeja yritysten näkyminen ei välttämättä edellytä, kyse on enemmänkin tahdosta, ajankäytöstä ja ajatustavan muuttamisesta. Tärkeintä on, että tämä kaikki tehdään hallitusti ja opiskelijalähtöisesti.

Teksti: Antti Virtanen, kuntayhtymäjohtaja, Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä

Koulutus- ja työvoimavaliokunnan jäsenet kirjoittavat kauppakamarin blogissa valiokunnan keskeisistä teemoista.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy