Ylpeyttä ja ennakkoluuloja – älä vain kehu osaavasi jotain!

Teksti: Seniorikonsultti, Psykologi Antti Lavanti, Personnel

Työskennellessäni 2000-luvun alkupuolella työterveyspsykologina, vastaanotolleni tuli keski-ikäinen mies, jonka elämä oli suistanut raiteiltaan. Hän oli ollut esimiehenä parikymmentä vuotta ja nyt hänet oli siirretty pois esimiestehtävästä työhön, jossa tekemistä oli aiempaa selkeästi vähäisemmin. Hän tuli vastaanotolleni uupuneena. Tiesin, että työuupumuksen voi synnyttää liian vaativa tehtävä ja liiallinen tekemisen määrä. Mutta nyt olikin kyse siitä, että asiakas tunsi elämänsä tarkoituksettomaksi. Osaaminen jäi täysin hyödyntämättä. Sekin voi johtaa työuupumiseen.

Tämä oli opiksi minulle.  Osaaminen on voimavara meidän työssämme. Se on moottori tehdä asioita oikein ja tavoitteellisesti. Osaaminen voidaan hyvin jakaa kolmeen eri alueeseen. Osaamista on ammatillinen osaaminen. Siis esimerkiksi hitsaaja saa aikaiseksi hyvän sauman tai leipuri makoisan leivän. Osaamista on myös kyky työskennellä tiimissä ja työyhteisössä. Kyse on silloin yleisestä työelämäosaamisesta. Kolmantena osaamisalueena pidetään meta-osaamista: kykyä johtaa itseään ja työskennellä suunnitelmallisesti tavoitteiden saavuttamiseksi.

Arjen puristuksessa oman osaamisen tunnistaminen jää kuitenkin usein taka-alalle. Vasta työttömyys, uuden työn hakeminen tai tarjousasiakirjan vaade saavat meidät tunnustamaan, että osaanhan minä monta asiaa. Kyse ei ole oikeastaan vaikeasta asiasta, vaan osaamiselle annettavasta nimestä.

Työelämässä tulisi yhä enenevässä määrin nostaa esille arjen osaaminen. Siis kyky työskennellä alati muuttuvassa tilanteessa jäsentyneesti ja määrätietoisesti. Oman osaamisen tunnustaminen ei ole ylpeyttä ja itseään saa tuoda työpaikalla esille.

Helpointa lienee kirjata ylös käytännön taitoja ja tekemistä. Ryhmitellä ne kokonaisuuksiksi ja avoimin mielin nostaa esille taidot eli osaaminen tekemisen takana. Tämän potentiaalin hyödyntäminen edesauttaa työssä jaksamista, kun työmäärä ja osaaminen ovat keskenään hyvässä tasapainossa.

Vastaanotolle tulleen miehen kanssa työstimme tilannetta. Viestimme esimiehelle, että nyt tarvitaan työkuorman lisäämistä ja ymmärrystä asiakkaan potentiaalille toimia esimiesasemassa. Tilanne saatiin kääntymään parempaan suuntaan. Työstä tuli jälleen mielekästä, kun osaaminen saatiin hyödynnettyä. Potilas kuntoutui ja hänen työstään tuli jälleen mielekästä.

Teksti:

Antti Lavanti
Seniorikonsultti, Psykologi
Personnel

Koulutus- ja työvoimavaliokunnan jäsenet kirjoittavat kauppakamarin blogissa valiokunnan keskeisistä teemoista.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy