Kenen vastuulla on toimia vastuullisesti?

Turun kauppakamarin teettämän vastuullisuuskyselyn mukaan vastuullisuusasiat arvotetaan organisaatioissa yleisesti ottaen tärkeiksi, mutta niiden mittaaminen on vähäistä. Myös vastuullisuuteen liittyvien käytännön ohjeistuksien ja tavoitteiden laatiminen jää yrityksissä usein tekemättä.

Näen itse asiassa kaksi puolta: ylimääräinen raportointi kankeuttaa, mutta epäselvät ohjeet tekevät asioihin tarttumisesta hankalaa. Siispä, kenen vastuulla on toimia vastuullisesti? Tähän on yksinkertainen vastaus: meidän kaikkien. Miksi se ei kuitenkaan aina ole niin itsestään selvää?

Vastuullisuudesta kyllä puhutaan paljon, mutta käytännön tasolla varsinaiset toimet ovat kyselyn tulosten mukaan vähäisiä ottaen huomioon huutavan tarpeen. Tässä on pitkälti kyse kulttuurin muutoksesta, tapojen muuttamisesta ja uuteen tottumisesta. Muiden virhekohtiin tartutaan helposti, mutta aina tulisi muistaa ensin tarkastella omaa toimintaansa.

On helppoa kiinnittää huomiota esimerkiksi Aasiassa näkyviin jäte- tai ympäristöongelmiin. En tule varmasti ikinä unohtamaan sitä sukellusreissua Indonesiassa, kun kauniin korallipuiston luokse piti sukeltaa kelluvan jätelautan läpi. Järkyttävät esimerkit, jotka kiinnittävät ihmisten huomion, ovat tavallaan tärkeitä. Jospa ne kannustaisivat ihmisiä ajatuksista toimintaan. Asian varjopuolena on riski siitä, että vaivutaan pessimismiin: ”en voi vaikuttaa, mitään ei ole tehtävissä”. Toinen varjopuoli on se, että kontrastina hälyttäviin esimerkkeihin oma lintukoto näyttää malliesimerkiltä, vaikka täälläkin olisi tehtävää. Entä täytyykö jotain järkyttävää tai katastrofaalista tapahtua, ennen kuin ymmärrämme tarttua toimeen? Voiko silloin olla jo liian myöhäistä?

Turun kauppakamarin vastuullisuuskyselyyn vastasi melko monipuolisesti erilaisia ja eri kokoisia alueellisia toimijoita suuryrityksistä toiminimiyrittäjiin. Toki kyselyyn saattoi vastata osittain sellaisia toimijoita, joilla vastuullisuusasiat ovat lähtökohtaisesti tärkeitä tai joilla on jotain erityistä sanottavaa. Näin ollen kyselyn tulokset eivät ole täysin yleistettävissä.

Kyselystä jäi kuitenkin erityisesti mieleeni eräs vastaus kysymykseen: Miten vastuullisuus näkyy organisaationne toiminnassa? Vastaus kuului näin: ”Hyvä kysymys, asiaa selvitellään.” Tässä vastauksessa välittyy hienosti rehellisyys. Mielestäni juuri rehellisyyttä vastuullisuusasioissa kaivataankin. Vaikka yrityksellä tai yksityishenkilöllä kuinka olisi periaatteita, miten toimia vastuullisesti, näitä periaatteita olisi hyvä kyseenalaistaa siinä määrin, millainen käytännön vaikutus toimilla on.

Päätösten ja aikomusten ristiriita

Ihminen on siitä jännä olento, että käyttäytymisemme ei aina ole kovin suoraviivaista. Aikomuksemme eivät siis välttämättä johda toimintaan. Käyttäytymiseemme vaikuttavat esimerkiksi niin sanotut sisäiset tekijät kuten motiivit, asenteet ja persoonallisuus sekä ulkoiset eli sosiaaliset tekijät kuten viiteryhmät, sosiaaliluokka ja kulttuuri. Tämän lisäksi itse päätösprosessiin vaikuttavat ensinnäkin päätöksen laatu ja myös erilaiset ärsykkeet, tiedonsaanti ja vaihtoehtojen vertailu. Yksi vastuullisuuskyselyssä esiin noussut teema olikin tiedonsaannin haasteet siihen liittyen, mikä on vastuullista. Onneksi toiminnan läpinäkyvyys vaikuttaa olevan kehittymässä positiiviseen suuntaan, mutta silti toimitusketjujen ollessa monimutkaisia, tiedonsaannissa on edelleen haasteita.

Yritysten ostokäyttäytyminen eroaa tavallisten kuluttajien ostokäyttäytymisestä. Sanotaan, että yritysten ostokäyttäytyminen on järkiperäisempää ja päätösten taustalla on perusteellinen pohjatyö. Silti jatkuvasti yrityksiä jää kiinni epäeettisestä toiminnasta. Vaikuttaa siltä, että vastuullisuutta ei näin ollen priorisoida tarpeeksi. Voisiko vastuullisuusasioiden priorisointia tukea enemmän?

Haluaisin nostaa esille myös sen, että pienetkin vastuulliset toimet ovat kotiin päin. Täydellisyyden tavoittelu voi helposti syödä motivaatiota, jos ajatellaan, että pienillä vastuullisilla toimilla ei ole merkitystä, koska kokonaiskuva ei ole täydellinen. En silti tarkoita, että tulisi tyytyä vähään, vaan tämä on enemmänkin asenteellinen huomio. Vastuullisuudesta tulisi tehdä helposti lähestyttävä, positiivinen asia, ennemmin kuin maailmanloppua enteilevä mörkö.

Teksti: Anna Kytövuori

Anna Kytövuori toimii Turun kauppakamarissa asiakirja- ja palveluassistenttina. Syksyllä hän siirtyy työskentelemään päätoimisesti startup-yrityksensä Cuidun pariin. Cuitu pyrkii osaltaan ratkaisemaan muotiteollisuuden vastuullisuusongelmia luoden ekologisia designasusteita läpinäkyvästi, niin toimitusketjun kuin hinnoittelun kautta. Cuidun tuotteet tehdään uusista materiaali-innovaatioista ja kierrätysmateriaaleista. Ensi viikolla Cuitu on esittelemässä yritysideaansa SHIFT Business Festival rinnakkaistapahtumassa Startup Journey Demo Day’ssä.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy