Unohda yhden totuuden torvet – työyhteisötaidot löytyvät työyhteisöistä itsestään

Teksti: Johanna Paalasmaa, Työn ja hyvinvoinnin maisteri (YTM), Työnohjaaja, työyhteisökehittäjä, työhyvinvoinnin asiantuntija, Luotsi Työelämäpalvelut Oy

Työelämätaidot, ammatillinen käyttäytyminen, työyhteisötaidot, yhteistyötaidot… Kaikki sisältävät erilaisia vaatimuksia ja odotuksia siitä, minkälaisia taitoja jokaisen tulisi tämän päivän työelämässä hallita. Jos et hallitse, hukka sinut perii. Niin kauan kuin olemme osa jotakin työyhteisöä, mistään työyhteisöstä ei saa irti optimaalista parastaan, mikäli esimiestason tai johdon näkökulma ei ole tietyssä asennossa ja työkalut sen näkökulman toteuttamiseen olemassa. Todellinen vastaus on kuitenkin hyvin yksinkertainen.

Vastaus ja viisaus löytyy jokaisen työyhteisön itsensä sisältä.

Teen henkilöstön kehittämistyötä erilaisten tiimien ja yritysten kanssa. Työnkuvaani työnohjaajana – kehittäjänä kuuluu nimenomaan sisäisten voimavarojen ja mahdollisuuksien näkyväksi tuominen. Lähes poikkeuksetta, kun saan kutsun jonnekin, sana työyhteisötaidot nousee esiin. Joskus lähestytään ennaltaehkäisevästi, joskus ylläpitävästi ja joskus tilanne on jo solmussa. Monessa työpaikassa on jo etukäteen perehdytty aihepiirin kirjallisuuteen ja ehkä tuskaillaan, mitä kaikkea pitäisi osata ollakseen hyvä, toimiva työpaikka ja mitä vielä puuttuu, mitä oppaissa edellytetään.

Ravistellaanpa omaa ajatusmaailmaamme hieman toiseen asentoon.

On toki tarpeellista, että erinäistä kirjallisuutta työyhteisötaidoista kirjoitetaan. Mutta sen sijaan, että niitä pidettäisiin ainoana totuutena tai yleispätevänä oletusarvona, kehotan vakaasti työyhteisöjä esimiestensä johdolla rakentamaan käytänteet ja rajat juurikin sieltä omasta työyhteisöstä sisältä päin. Jos omin voimin tuntuu vaikealta, apuakin on kyllä saatavilla. Mutta mitä se rakentaminen sitten vaatii?

  • Se vaatii aikaa ja mahdollisuuksia toisiinsa tutustumiselle.
  • Se vaatii aikaa pysähtyä ja kuunnella kollegoita sekä alaisia, heidän viestiään.
  • Se vaatii aikaa istua yhdessä alas ja taitoa keskustella yhdessä työasioista. Siihen sisältyy kuuntelemisen taito ja taito ajatella yhdessä, tasavertaisina.
  • Se vaatii joustavuutta tulla lähemmäs yhteistä kompromissia, halua oppia uutta ja halua löytää yhteinen, hyväksyttävä yhteisymmärrys.
  • Jokaiselta tarvitaan itsetuntemusta, taitoa tunnistaa itsessään tarpeelliset kehittymisen paikat ja kohdata ne
  • Jokaiselta tarvitaan taitoa tunnistaa omat ja kollegankin vahvuudet, ja tuoda ne esille.

Ajatusmaailman ravistamista tässä vaaditaan siksi, että kiire on vallannut työpaikat ja valtaosa ihmisten välisistä keskusteluista on siirtynyt erinäisiin sisäisiin chatteihin tai sosiaaliseen mediaan. Väitän, että kun mainitsemilleni rakennuspalikoille fasilitoidaan mahdollisuudet ja esimies pyhittää äärimmäisen tärkeää aikaa ihmisten johtamiselle, työyhteisö kykenee rakentamaan sisältä päin vahvan työyhteisön ja käytänteet, jotka myös sitouttavat työntekijöitä työpaikkaansa ja työnantajaansa. Jossain pisteessä jopa itseohjautuvasti, kun edellytykset siihen ovat kunnossa. Uudemmista, menestystäkin niittäneistä yrityksistä löytyy paljon vastaavia esimerkkejä. Kun ydintyö tulee toteutettua työnantajan ja lakien edellyttämällä tavalla, on muista asioista sen ympärillä mahdollista soveltaa jokaisen työpaikan itsensä haluamalla tavalla, eikö?

Kun vastaus ja viisaus löytyy jokaisen työyhteisön itsensä sisältä, mikä on sitten se työkalu vastausten ja viisauden esille kaivamiseen?

Kaikki kiteytyy dialogisuuteen. Kaikenlaisten työyhteisötaitojen toteuttaminen edellyttää dialogisuutta työyhteisössä. Kaikenlaisen menestymisen polku edellyttää dialogisuutta. Se tarkoittaa mahdollisuutta ja taitoa keskustella asioista yhdessä, kuunnella kollegoita, uskallusta kertoa omista kokemuksista ja tarpeista suhteessa omaan työhön ja työyhteisön toimintaan isossa kuvassa. Digitaalisuus ihmisten välissä poistaa jotain oleellista, ja siksi se ainoana dialogin väylänä on huono.

Liian usein kuvittelemme tietävämme, mitä muut ajattelevat. Liian usein oletamme asioita. Liian usein tulkitsemme asioita vain omasta näkökulmastamme. Kaikki kuvitelmat, olettamiset, tulkinnat ovat potentiaalisia vääriä polkuja, jotka aiheuttavat useimmiten väärinkäsityksiä. Älä ikinä oleta, vaan kysy ja selvitä.

Kun dialogisuudelle järjestetään säännöllinen mahdollisuus, tuetaan riittävää yhteistoiminnallisuutta ja opetellaan vastavuoroista kommunikaatiota yhdessä, voi työyhteisö yhdessä omalla sisältä päin rakentuvalla vahvuudellaan selviytyä ja ratkoa likimain mitä tahansa. Voima ja keinot tulevat silloin työyhteisöstä itsestään.

Dialogisuus ei tarkoita, että koko työyhteisön tulisi olla täynnä ekstrovertteja. On paljon keinoja, joilla hiljaisemmatkin työyhteisön jäsenet saavat ajatusmaailmansa näkyviin. Dialogisuus käsittää myös sen, että puheliaimmat oppivat hiljentymään ja kuuntelemaan tarkemmin muita. Opitaan puhumaan ja kuuntelemaan tasapainossa niin, että koko työyhteisö kykenee osallistumaan yhdessä ajattelemiseen. Tällöin dialogi toimii työyhteisön sisäisenä kompassina kaikissa eteen tulevissa tilanteissa. Asiat uskalletaan nostaa esille, niistä keskustellaan ja ne ratkaistaan. Yhdessä. Kun työyhteisö tämän taidon oppii, ei tarvitse pelätä eteen tulevia haasteita, vaan voidaan luottaa yhteiseen, kollektiiviseen voimaan selvittää eteen tulevat esteet. Tässä tilanteessa 1 + 1 on paljon enemmän kuin kaksi.

Vastaus ja viisaus löytyy jokaisen työyhteisön itsensä sisältä. Dialogisuus on avain niiden löytämiseen.

Teksti:

Johanna Paalasmaa
Työn ja hyvinvoinnin maisteri (YTM), Työnohjaaja, työyhteisökehittäjä, työhyvinvoinnin asiantuntija
Luotsi Työelämäpalvelut Oy
www.luotsityoelamapalvelut.fi
www.facebook.com/luotsityoelamapalvelut
Johanna Paalasmaa LinkedInissä

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy