Yritysvastuun lyhyt historia ja toiveikas tulevaisuus

Tekstin kirjoittaja on Turun kauppakamarin yhteyspäällikkö Tiina Vainio.

Vastuullinen liiketoiminta alkaa olla nykypäivän buzzword, mutta näin ei ollut vielä 15 vuotta sitten, kun itse suoritin ekonomi opintojani. Greenpeace-aktivisteille naureskeltiin ja talousteoriat julistivat yritysten ainoan tarkoituksen olevan tuottaa omistajilleen voittoa. Michael Porterin artikkeli Strategy & Society: The Link between Competitive Advantage and Corporate Social Responsibility julkaistiin Harvard Business Review’ssa vuonna 2006, ja tämän jälkeen myös yritysten yhteiskuntavastuuraportointi alkoi yleistyä. Aluksi oltiin huolissaan kehitysmaista ja kiinnitettiin huomiota työntekijöiden oikeuksiin. Sittemmin alettiin puhua laajemmin yhteiskunnallisen vastuun sekä ympäristövastuun puolesta, ja yritykset ottivat käyttöönsä sertifikaatteja. ISO 14000, Green Office, BSCI, AA1000, YK:n Global Compact ja GRI julkaistiin 2000-luvun taitteessa ja 2010 luvulla mukaan tuli vielä YK:n kestävän kehityksen periaatteet ja ISO 26000. Vastuullisuusraportointi on tällä hetkellä vapaaehtoista, mutta moni yritys raportoi vastuullisuudestaan ilman raskaita sertifikaattejakin. Lain mukaan ainoastaan yli 500 henkeä työllistävät pörssiyhtiöt sekä pankit ja vakuutusyhtiöt ovat velvollisia raportoimaan taloudellisen tiedon lisäksi sosiaalisesta ja ympäristövastuustaan.

Pikakelaus vuoteen 2019, jolloin vastuulliselta liiketoiminnalta ei voi enää välttyä. The Financial Times hätkähdytti kesällä ekonomisteja julistamalla kapitalismin olevan rikki. Lisäksi suuryritysten johtajat tekivät tiukan kannanoton, jonka mukaan yrityksen tarkoitus ei ole palvella osakkeenomistajia, vaan niiden tulee myös muun muassa sitoutua ympäristön suojeluun, eettiseen toimintaan ja paikallisten yhteisöjen tukemiseen. Greta Thunberg etunenässä on saanut z-sukupolven barrikaadeille, ja nuoret valistavat aikuisia ilmastonmuutoksesta aina USA:n presidenttiä myöten. Digitalisaatiokaan ei ole tuonut ratkaisua, sillä kesällä uutisoitiin nettivideoiden hiilidioksidipäästöistä ja palvelinkeskusten energiankulutuksesta. Ilmastoahdistus on saanut kuluttajia pohtimaan kaukomatkojen päästöjä, ja kotimaan matkailu on kasvussa.

Tukea valtion taholta on tullut sekä konkreettisia toimia on tapahtunut. Kiertotalous, jossa kulutus perustuu tavaroiden tuottamisen ja omistamisen sijaan niiden jakamiseen, vuokraamisen ja kierrättämiseen sekä palveluiden käyttämiseen on nykyisen hallitusohjelman läpileikkaava teema ja se mainitaan ensimmäisellä 100 sivulla 24 kertaa. TEM:n kiertotalouden kehittämisavustusta innovatiivisiin investointeihin ja esiselvityksiin on saatavana De minimis -säännön mukaisesti 200 000 € ja budjettia on vielä 2 miljoonaa euroa jäljellä. Sitra on julkaissut kiertotalouden käsikirjan ja Ympäristöministeriö lanseerannut kiertotalouden Materiaalitorin. Ensi vuoden alusta astuu voimaan säädös, joka velvoittaa yrityksiä käyttämään Materiaalitoria, mikäli vaihtoehto olisi kuntien jätehuoltopalvelu ja kyseisestä materiaalista on markkinapuute. Myös yritykset ovat huomanneet kiertotalouden potentiaalin ja esimerkiksi Fiskars arvioi pääsevänsä viiden miljoonan euron liikevaihtoon Vintage-palvelulla, jossa yritys ostaa ja myy käytettyjä Iittalan ja Arabian astioita. Spinnova on kerännyt 12 miljoonan euron rahoituksen puupohjaisten kuitujen kierrattämiseksi tekstiiliteollisuudessa ja Turkuun suunnitellaan poistotekstiilien käsittelylaitosta.

Varsinais-Suomen ELY-keskus perusti tänä syksynä ilmastovastuujaoston, jossa kauppakamarikin on mukana. Sekä Suomen valtio että Turun kaupunki ovat julkaisseet tavoitteensa hiilineutraaliuden ja sen jälkeen hiilipositiivisuuden saavuttamiseen. Suomalaisista yrityksistä Valio julisti lokakuussa pyrkivänsä nollaanmaan hiilijalanjälkensä vuoteen 2035 mennessä. Yksittäisten tuotteidenkin osalta on jo päästy konkreetiisiin lukuihin, kun ruotsalainen Oatly etunenässä alkoi varustaa tölkkejään hiilidioksidiekvivalenteilla. Nyt myös Altia on selvittänyt Koskenkorva-vodkan hiilijalanjäljen ja Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan omistama Unicafe ilmoitti luopuvansa naudanlihan käytöstä ympäristösyistä, mikä herätti vilkasta keskustelua.

Kauppakamarit ovat reagoineet yritysten tarpeeseen oppia lisää ja olemme valinneet valiokuntien vuositeemaksi vastuullisuuden. Lisäksi järjestämme päästövähennyskoulutuksia ja lanseeraamme ilmastositoumuksen, johon jäsenyrityksemmekin voivat lähteä mukaan. Turun koulutuksessa Kotipizzan vastuullisuuspäällikkö Anna Rahikainen totesi osuvasti: ”Viisi vuotta sitten vastuullisuustavoitteillemme naureskeltiin, nyt kukaan ei enää kyseenalaista ja viiden vuoden kuluttua ihmetellään, jos joku ei ole laskenut hiilijalanjälkeään.”

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy