Kapuloita raiteilla: liian suppea taustoitus vääristää mielikuvaa nopeiden ratahankkeiden toteutumismahdollisuuksista

Kirjoittaja Katri Kurkela on Turun kauppakamarin viestintäpäällikkö.

Yksi suomalaisen demokratian kulmakivista on riippumaton media, neljäs valtiomahti, tuo vallan vahtikoira, joka pitää äänestäjät tietoisina yhteiskunnan menosta ja valtaapitävien teoista.

Vallan vahtikoiran pyrkimys objektiivisuuteen ja asioiden käsittelyyn kaikilta tarpeellisilta kanteilta antaa meille mahdollisuuden puntaroida saamaamme tietoa ja näin muodostaa monimutkaisistakin asioista omia mielipiteitämme. Hyvä journalismi on kuin suomentamisen serkku. Se on yksityiskohtien yhteen keräämistä ja tämän tiedon kertomista ymmärrettävästi syy-seuraus-suhteita unohtamatta.

Tänään on uutisoitu laajasti STT:n tiedoista liittyen suurten raidehankkeiden hankeyhtiöiden rahoituksiin.

”Liikenne- ja viestintäministeriössä on ollut jo pitkään selvää, että Turun tunnin junasta ei tulisi hankeyhtiönä kannattavaa. Sen sijaan Helsingistä Tampereelle kaavaillun nopean radan ympärille olisi helpompi virittää sijoittajia kiinnostava hankeyhtiö”, twiittasi itse alkuperäinen lähde eli @STTuutiset aamulla.

Moni media tarttui aiheeseen, ja myös some on täyttynyt Turun sanomien, Helsingin sanomien, Ylen ja muiden medioiden otsikoiden jaoista. Varsinais-Suomen liiton edunvalvontajohtaja pöyristyi uutisesta – ja syystä. Tarkempia argumentteja, perusteita tai Liikenne- ja viestintäministeriön haastateltavia ei nimittäin jutuissa mainita. Väite rahoittajien puutteesta on näin hieman ontto, sillä heidän kiinnostuksensa riippuu monista tekijöistä, joita ei kuitenkaan ole pahemmin jutussa eritelty.

Sanapari ”tietojen mukaan” laittaa lukijan ikävään tilanteeseen: kuka tiedot antoi, onko prosessi mennyt oikein, mitä tapahtui ja onko kaikki asiaan liittyvä tieto varmasti tässä? Nämä jäävät lukijan pohdittavaksi – jos lukija nyt mitään ehtii pohtia. En tietenkään tarkoita, etteivätkö lähteet olisi STT:n toimittajille kyseisiä asioita kertoneet, mutta hyvä journalistinen tapa toteutuisi paremmin, kun lukija saisi haltuunsa riittävästi juttua taustoittavaa tietoa.

Median toimintaympäristön suuri digimuutos on vääjäämättä lyhentänyt uutisia, luonut otsikoista klikkikilpailun välineitä ja tehnyt meistä lukijoista yksinkertaisesti laiskempia. Kun poliittinen keskustelu ja tiedon välittäminen on siirtynyt 280 merkkiin, jää jotain väkisinkin sanomatta. Kun iskevät otsikot vilisevät ruudun alareunassa, ei ymmärrystä kokonaisuuksiin synny.

Tänään levinnyt uutisointi on hyvä esimerkki asiasta: lööppien ja (klikki)otsikoiden perusteella lukijalle on tarjottu mielikuva, jonka mukaan Turun Tunnin juna ei kiinnosta yksityisiä rahoittajia toisin kuin Helsinki-Tampere-ratahanke. Kukaan henkilö ei seiso tiedon takana ja myös rahoittajien kommentit loistavat poissaolollaan molempien ratahankkeiden osalta. ”Tietojen mukaan” LVM:ssä ollaan tätä mieltä. Joka tapauksessa Suomi tarvitsee molemmat nopeat raideyhteydet. Ne eivät ole toistensa kilpailijoita eivätkä toistensa korvaajia – vaikka juuri tänään se on siltä vähän kuulostanut.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2019. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy