Vastuullisuus ja verkostot uudistuvan työn ytimessä

Tässä ajassa monet kohtaamamme ilmiöt ja ongelmat ovat luonteeltaan kompleksisia. Yksinkertaiset tai nopeat ja helpot ratkaisut eivät ole toimiva vastaus, jolla saataisiin aikaan pysyviä tuloksia. Asiat ja ilmiöt eivät ole toisistaan irrallisia, vaan ne ovat aina suhteessa toisiinsa. Ilmiöt ovat seurausta tavoista, joilla olemme organisoituneet. Systeemisyys tekee näkyväksi miten taloudelliset, tekniset ja sosiaaliset asiat ja ilmiöt kytkeytyvät toisiinsa ja kuinka tästä vuorovaikutuksesta syntyy alati muuttuvien haasteiden ja mahdollisuuksien verkosto.”

– Jukka-Pekka Heikkilä, Humap Consultation Oy

Kirjoittaja Annika Ranta on organisaatiokonsultti, partner Humap Consultation Oy:ssä ja Turun kauppakamarin koulutus- ja työvoimavaliokunnan varapuheenjohtaja.

Organisaatioiden toiminnan laajempien merkitysten ymmärtäminen ja vastuullisuus ovat nousemassa kilpailueduiksi työelämässä. Työelämässä ei enää pärjää yksin, vaan suurimpia organisaation menestystekijöitä on kollektiivinen viisaus.  Digitaaliset ratkaisut ovat mahdollistaneet uudet työnteon ratkaisut ja töitä tehdään virtuaalisesti enemmän kuin koskaan. Monipaikkaisuus ja verkostomaisuus työssä ei kuitenkaan tarkoita pelkkää teknologioiden haltuunottoa, vaan koko systeemin suhteiden ja työtapojen tarkastelua uudessa valossa. Tavoitteena on nopea oppiminen, joka edellyttää uudenlaisia työnteon ja sen muotoilun rakenteita.

TYÖN MERKITYKSEN RAKENTAMINEN SUUNTAA TYÖTÄ PAREMMIN KUIN TAVOITTEET

Elämme uutta kollektiivista tarinaa työelämässä. Siinä näkyy inhimillisyyden, merkityksellisyyden, hyvinvoinnin, jaksamisen ja kestävän, eettisen työelämän nouseminen keskusteluun. Työelämä ja työpaikka kaipaavat nyt paljon yhteistä suuntaa siihen, mitä me työelämässä haluamme tehdä ja erityisesti millä tavalla. Arjen työelämäajattelu ja tietotyö tapahtuvat liminaalitilassa: organisaatiokontekstien ja toimijaverkostojen välimaastoissa. Kompleksisissa ympäristöissä ongelmanratkaisuprosessin lopputulos voi olla yksinkertainen, mutta sen tuottamiseen tarvitaan paljon monisäikeisempää ajattelua kuin ennen.  Jos organisaatiossa halutaan rakentaa yhteisiä merkityksiä, tarvitaan niitä mahdollistavia rakenteita, joissa ajattelutyö saadaan liikkeelle. Näitä ovat mm. digitaalisten ajatteluympäristöjen, yhteisen ajan, inhimillisten voimavarojen, keskustelurakenteiden  ja yhteisöllisen työnmuotoilun keinot.

JOUSTAVUUS SYNTYY VERKOSTOSUHTEISSA LAADUKKAAN AJATTELUTYÖN AVULLA JATKUVASTI OPPIEN

Työ pirstaloituu ja digitalisoituu, edellyttää monialaista yhteistyötä. Ajasta ja paikasta riippumattomat työn tekemisen tavat monimuotoistuvat. Työ tehdään yhteisten verkkoalustojen, ajatteluympäristöjen kautta. Vauhdin lisääntyminen ja nopean reagoinnin vaatimus suhteessa uusiin mahdollisuuksiin ovat eksponentiaalisessa kasvussa. Oppimisen tarpeen polarisoituminen kasvaa – jännitteitä tulee jatkuvasti lisää. Samanaikaisesti tunnistetaan jatkuvan keskustelujen ja vuorovaikutuksen tarve.

Yhteisöllisyyden käsitekin on muuttumassa. Työyhteisö on usein jatkuvasti vaihtuva, usein virtuaalinen. Monet  kokevat kuuluvansa useaan eri työyhteisöön.

Digitaalisuus mahdollistaa ajattelun ketterän syntymisen, eli voidaan tietoisesti lähteä kysymään – missä verkostomme ajattelumme on ja kuka sitä synnyttää?  Digitaalisuus on nähtävä ajattelutyönä, joka on työn ydintä. Kun asioiden välisiä suhteita opitaan hahmottamaan, opitaan toisaalta myös näkemään omia ajattelumalleja ja ajattelumallien rajoja. Tämä vaikuttaa keskeisesti havaintoihimme, päätöksentekoomme ja toimintaamme jatkossa. Jotta kytkeytyminen ja ajattelu mahdollistuisi  tarvitsemme tietoisuutta verkostosysteemin ajattelumalleista sekä oman toimintamme ja tekojemme vaikutuksesta arkeen. Perinteiset organisaation liiketoiminta- tai organisoitumismallit, jotka korostavat ennakoitavuutta, toistettavuutta, hallittavuutta ja pysyvyyttä eivät nykyisessä verkostomaisessa työssä enää toimi. Johtaminen liittyy yhä enemmän siihen, miten ihmiset järjestävät ja jäsentävät yhteistyössä toimintaa  ja oppivat johtopäätöksistään. Oppimista ei enää nähdä yksilön toimintana, vaan ryhmien välisenä ajattelutyönä. Se on kehämäistä toimintaa yhdessämuotoilun twistillä.

Uudistumista ei voi enää tukea yksistään oman organisaation sisäisillä toimilla. Myös siitä syystä kauppakamarin valiokunnilla on merkittävä rooli olla synnyttämässä ja vahvistamassa Turun talousalueella ketteriä ja systeemiälykkäästi toimivia verkostoja, jotka toimivat vastuullisesti ja ovat synnyttämässä työkykyä & jatkuvaa kehittymistä tukevaa työelämää.

Teksti: Annika Ranta, organisaatiokonsultti, partner, Humap Consultation Oy
www.humap.com/me/annika-ranta

www.linkedin.com/in/annikaranta

Humap Consultation Oy on konsultoinnin ja jatkuvasti muotoutuvan työelämän asiantuntijaorganisaatio, jonka tarkoitus on synnyttää ja tukea sosiaalisesti kestäviä yhteisöjä, organisaatioita ja verkostoja. www.humap.com

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy