Korvaamaton kasitie

Tekstin kirjoittaja Pauliina Forsman on Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö.

Kolumni on alun perin julkaistu viikolla 8 ilmestyneessä kauppakamarilehdessä.

Valtatie 8 on yksi tärkeimmistä muualle kuin Helsinkiin päättyviä teitä Suomessa. Sen varrella sijaitsevista satamista kuljetetaan lähes puolet Suomen viennistä ja tuonnista, ja tien varrella tuotetaan myös merkittävä osa Suomen energiasta. Vt 8 on vilkkaimmillaan Turun ja Porin välisellä osuudella, jolla kulkee noin 16 prosenttia Suomen viennistä. Yhteysväli yhdistää Lounais-Suomen meriklusterin viisi satamaa ja viisi telakkaa. Myös monet teknologia- ja metalliteollisuuden sekä metsäteollisuuden toimijat ovat riippuvaisia tiestä. Samansuuntaisen ratayhteyden puuttuminen korostaa vt 8:n merkitystä entisestään.

Valtatie 8 kuitenkin alisuorittaa monilla eri mittareilla muihin Suomen pääteihin verrattuna. Esimerkiksi ruuhkautuvaa tieosuutta on lähes kaksi kertaa enemmän kuin Suomen muilla pääteillä keskimäärin ja tieosuutta, jolla jäädään alle 80 kilometrin tuntinopeuden, on 7,2 prosenttia luvun ollessa maanteiden pääväylillä keskimäärin 3,9 prosenttia. Heikko liikenneturvallisuus on yhteysvälin pahimpia puutteita: onnettomuuksia ja liikennekuolemia sattuu suhteellisesti enemmän kuin Suomen pääväylillä keskimäärin. Vaikka kirittävää riittää, on vt 8:n liikenneturvallisuus parantunut selvästi viimeisen kymmenen vuoden aikana. Esimerkiksi monia vaarallisia liittymiä poistanut Turun ja Nousiaisten välille tehty nelikaistaistus osoittaa, että oikealla polulla ollaan.

Tammikuun loppupuolella julkaistiin päivitetty Turku–Pori-yhteysvälin kehittämisselvitys, jossa esitetään noin 300 miljoonalla eurolla vt 8:n infraan liittyviä parannusehdotuksia vuosille 2021-2031.

Työ on päivitetty vuoden 2015 vastaavan kehittämisselvityksen pohjalta. Lounaisen Suomen vuosia jatkunut positiivinen rakennemuutos on korostanut yhteysvälin merkitystä entisestään kuluneen viiden vuoden aikana. Yritykset ovat tehneet investointeja tien vaikutusalueella, mikä on lisännyt niin pendelöintiä kuin erikoiskuljetuksiakin. Lisäksi huomioon on otettu vuoden 2019 alussa voimaan astunut liikenne- ja viestintäministeriön asetus pääväylistä ja niiden palvelutasosta. Tason 1 pääväylillä on asetuksen mukaan turvattava liikenteen hyvä ja tasainen matkanopeus. Nopeusrajoituksen tulisi olla vähintään 80 kilometriä tunnissa, elleivät paikalliset olosuhteet edellytä alhaisempaa ajonopeutta. Ohitusmahdollisuuksia tulee olla riittävästi ja liittymien määrää on rajoitettu eivätkä ne saa haitata merkittävästi pääsuunnan liikennettä. Jokainen kasitietä ajanut tietää, että näin ei käytännössä ole.
Itsekin usein Turku-Pori väliä ajelevana valitsen ruuhkaiseen aikaan ja sään salliessa hirvivaarankin uhalla huonokuntoisemman Säkylän kautta kulkevan seututien 204. Kehitysselvityksen tavoitteet huomioivat hyvin myös valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman painoalueet. Selvitystyö ja sen arviointikäytännöt ovatkin suoraan hyödynnettävissä suunnitelman suunnittelu- ja arviointiprosessin tukena.

Kehittämistarpeita tarkasteltiin työssä viiden tavoitealueen kautta: liikenneturvallisuus, kuljetukset, ympäristö ja maankäyttö, ilman henkilöautoa tehtävät matkat sekä henkilöautomatkat. Toimenpiteiden priorisointiin ovat vaikuttaneet keskeisten hankkeiden suunnitteluvalmius ja liitännäiset väylähankkeet, ilmastopolitiikan ja valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kriteerit sekä työssä laaditut vaikuttavuusarviot.

Ensimmäisenä toteutettaviksi hankkeiksi ehdotetaan Laitilan kahta eritasoliittymää ja tien parantamista Eurajoen kohdalla. Vuosille 2021–2031 ehdotetut toimenpiteet ovat kokonaisuudessaan luettavissa kehittämisselvityksestä. Pidemmän aikavälin tavoitteena on koko välin nelikaistaistaminen, jota osahankkeet vievät eteenpäin pala kerrallaan.

Selvityksen taustalla on kuntien, maakuntaliitojen, kauppakamareiden ja elinkeinoelämän edustajia ja se onkin yhteysvälin toimijoiden vahva tahdonilmaisu vt 8:n parantamisen puolesta. Suunnitteluresurssien niukkuus on yksi pahimmista pullonkauloista, mutta eurojen ja suunnittelijoiden lisäksi tarvitaan myös vahvaa poliittista tahtoa parannusten toteuttamiseksi.

Teksti:
Pauliina Forsman
edunvalvontapäällikkö
Turun kauppakamari

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy