Hallituksen tultava ravintola-, matkailu- ja tapahtuma-alan yrityksiä taloudellisesti vastaan sekä välittömällä suoralla tuella että pidemmän aikavälin toimilla

Koronaepidemia on kurittanut monia eri toimialoja kevään aikana, mutta erityisen pahasti ja nopeasti seinä nousi pystyyn palveluvaltaisella ravintola,- matkailu- ja tapahtuma-alalla. Alan yritysten myynti ja tulovirrat tyrehtyivät käytännössä lähes kokonaan maaliskuun puolivälin jälkeen ja viimeistään ravintoloiden sulkeminen ajoi monet toimijat syvään ahdinkoon. Vaikka kokoontumisrajoituksille on terveydellinen peruste, rajoitetaan elinkeinovapautta historiallisella tavalla. Tilanteessa, jossa esimerkiksi ravintola-alan toimintaedellytykset on käytännössä viety, tulee valtiovallan tulla taloudellisesti vastaan sekä nopeilla ja välittömillä toimilla että pidemmän aikavälin toimilla, kuten arvonlisäverokantojen alentamisella. Eduskunnan perustuslakivaliokunta suositti jo maaliskuussa taloudellisia tukia ravintola-alan yrityksille, mutta hallitukselta ei ole vielä tullut ehdotusta asiasta.

Yritykset tarvitsevat välitöntä tukea tilanteeseensa, sillä moni terve yritys uhkaa ajautua konkurssiin kuluttajakysynnän romahdettua ja kun vuokrat ja sosiaalivakuutusmaksut juoksevat, vaikka tuloja ei ole. Useat Turun kauppakamarin jäsenyritykset ovat ilmaisseet huolensa siitä, että tuki tarkoittaa käytännössä usein lainaa, mikä vain lykkää taloudellista kriisiä pidemmälle. Toimialalla, jossa käyttökatteet ovat pieniä, ei pelastussuunnitelmaa voi rakentaa pelkästään lainarahan varaan, toteaa eräskin Turun kauppakamarin matkailuvaliokunnan jäsen. Finnveran takauksia sekä Business Finlandin ja ELY-keskusten rahallisia avustuksia kiiteltiin, mutta ne eivät yksinään riitä.

Matkailu-, ravintola ja tapahtuma-alan yritykset tarvitsevat tukea myös kriisin akuuteimman vaiheen jälkeen. Arvonlisäveroprosenttien laskeminen olisi yksi keino helpottaa alan toimijoiden ahdinkoa siinä vaiheessa, kun epidemian aiheuttamia rajoituksia ryhdytään purkamaan. Tämä antaisi vauhtia kysynnälle tilanteessa, jossa taloutta käynnistetään uudelleen ja hyödyttäisi suuresti niitä yrityksiä, jotka selviytyvät pahimman sulun yli.

Kauppakamarit esittävätkin, että ravintolapalveluiden sekä anniskelun arvonlisäveroprosentti laskettaisiin väliaikaisesti 10 prosenttiin, jahka taloutta ryhdytään akuutin koronakriisin laannuttua elvyttämään. Ravintolapalveluiden nykyinen alv-kanta on 14 prosenttia ja anniskelun 24 prosenttia. EU-lainsäädäntö mahdollistaa saman alennetun arvonlisäverokannan soveltamisen ravintola-anniskeluun kuin ravintolaruokailuun.

Alv-kantojen alentamisella olisi monia hyötyjä, sillä se tukisi alan työllisyyttä, parantaisi kotimaisen matkailu- ja ravintola-alan hintakilpailukykyä, lisäisi kotimaista tuotantoa sekä vauhdittaisi yksityistä kulutusta. Ravintolapalveluiden ja anniskelun arvonlisäverojen alentaminen olisi myös hyvää suhdanne-elvytystä. Matkailuvaliokunnan jäsenistössä hämmästeltiin myös sitä, miksi alkoholin nauttimista on ohjattu verotuksen avulla jo vuosia ravintoloista koteihin.

Jokainen voi tämän kriisin aikana tehdä osansa ja kannattaa paikallista toimijaa esimerkiksi take away -ruokaa tilaamalla. Se ei kuitenkaan yksin ratkaise koronaepidemian yrityksille aiheuttamaa kassakriisiä. Auttavan käden on tultava hallituksen suunnalta ja nopeasti.

Tuija Suominen-Åkerlund
Turun kauppakamarin matkailuvaliokunnan puheenjohtaja

Pauliina Forsman
Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy