Korona siirtää kansainvälistymistavoitteita

Koronapandemia koskettaa kaikkia yrityksiä, vaikka media keskittyy ruotimaan kriisin vaikutuksia akuutissa kassakriisissä kamppaileviin kuluttajia palveleviin yrityksiin. Suomi on vahvasti vientiin nojaava maa ja yritysten kansainvälinen kasvu on Suomen kansantalouden tärkeä tukipilari. Koronakriisillä on jo nyt merkittävää vaikutusta kasvu-uralla olevien pienten ja keskisuurten (PK) yritysten kansainvälistymiseen ja pidemmän aikavälin vaikutuksia voidaan tässä kohtaa vasta aavistella.

Epidemian leviämistä hillitään monissa maissa rajoittamalla ihmisten välisiä kontakteja. PK-yritykselle tämä tarkoittaa haasteita aktiiviseen verkoston rakentamiseen. Vaikka vuonna 2020 elämmekin etäyhteyksien ja virtuaalipalaverien kulta-aikaa, yritysten välisten liikesuhteiden syntyminen nojaa edelleen ihmisten välisiin kohtaamisiin. Monissa suomalaisille yrityksille tärkeissä vientimaissa luottamusta rakennetaan tapaamalla kasvotusten ja tutustumalla mahdolliseen liikekumppaniin. Ihmisten välinen yhteys on kriittinen tekijä.

Koronarajoitusten takia kaikki uudet kansainväliset kohtaamiset ovat nyt jäähyllä. Vaikka tämä saattaa kuulostaa mitättömältä yksityiskohdalta, lähemmin tarkasteltuna se on kuitenkin varsin merkittävä asia sekä yksittäisille yrityksille että Suomen kansantaloudelle. Suomi on pieni maa ja kotimaan markkinoilla kasvupotentiaali on hyvin nopeasti ulosmitattu. Näin ollen monen yrityksen kasvu rakentuu viennin varaan. Kansainvälistyminen on kuitenkin hidasta, sillä verkoston rakentaminen ja luottamuksen synnyttäminen ottavat aikaa. Vallitseva tilanne on sysännyt monen PK-yrityksen kasvutavoitteet romukoppaan.

Eivätkä vaikutukset rajoitu vain kuluvaan vuoteen. Tänä vuonna tekemättä jäävät tunnustelut siirtyvät hamaan tulevaisuuteen ja yrityksen kasvukäyrä hyppää ajassa eteenpäin. Pahimmillaan jo aloitetut neuvottelut ovat nyt pysähtyneet ja yhteistyölle otollinen aikaikkuna sulkeutuu. Kun rajoituksia puretaan ja kansainväliset kohtaamiset ovat taas mahdollisia, on kuitenkin todennäköistä, että yritykset ja ihmiset ovat pitkään hyvin varovaisia ja kohtaamisia harkitaan paljon entistä tarkemmin. Nopeaa paluuta entiseen ei ole odotettavissa.

Kriisin vaikutukset moniin yritysten välisillä markkinoilla toimiviin yrityksiin ovat olleet tähän mennessä melko maltilliset ja draamaa on ollut huomattavasti vähemmin kuin kuluttajaliiketoiminnassa. Vaikutusten kokonaiskuva muodostuu kuitenkin hyvin hitaasti. Vaikka yritys selviäisikin akuutista kriisistä suhteellisen kuivin jaloin ja liikevaihto laskisi tänä vuonna vain maltillisesti (mikä tässä tilanteessa tarkoittaa alle 30% laskua), niin pidemmän aikavälin vaikutukset voivat silti olla merkittävät. Positiivista kuitenkin on, että yrittäjien usko omaan tekemiseen on edelleen vahva. Kriisin myötä yrityksissä tarkastellaan kriittisesti oman tuotteen, palvelun tai ratkaisun ydinominaisuuksia ja yrityksen liiketoimintamallia. Yrittäjät ja PK-yritysten johto pohtivat miten vahvistaa yrityksen kilpailukykyä koronakriisin jälkeiseen aikaan, jotta ollaan entistä iskukykyisempiä myös kansainvälisesti.

Tekstin kirjoittaja Taina Eriksson on väitellyt kauppatieteiden tohtoriksi kansainvälisen liiketoiminnan alalta ja työskentelee Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkimuspäällikkönä Centre for Collaborative Research (CCR) yksikössä. Eriksson tekee Antti Sauraman ja Thomas Westerholmin kanssa seurantatutkimusta PK-yritysten toiminnasta koronaepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa.

Lisää seurannasta voi lukea viikoittaisesta blogista: blogit.utu.fi/poikkeustila

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy