Pähkinänkuoressa: Ylivoimainen este – force majeure

Kysyimme KPMG:n Legal Counsel Jaska Ikäheimoselta, mitä ylivoimaisella esteellä (Force Majeure) tarkoitetaan ja miten siihen kannattaa sopimuksissa varautua.

Mitä ylivoimaisella esteellä (force majeure) tarkoitetaan ja mitä siitä seuraa?

Ylivoimaisella esteellä tarkoitetaan tilannetta, jossa sopimusosapuoli on estynyt täyttämästä sopimuksenmukaisia velvoitteitaan ennakoimattoman, osapuolesta riippumattoman ulkoisen syyn seurauksena. Force majeure -tilanteessa sopimusosapuoli ei voi kiertää tai poistaa esteen vaikutuksia tai se vaatisi kohtuuttomia toimia tai panostuksia.

Tilanteessa ei ole perusteltua pitää osapuolta vastuussa esteestä johtuvista sopimuspoikkeamista, kuten esimerkiksi viivästyksistä. Sopimusosapuoli voi siten ylivoimaisen esteen käsillä ollessa vapautua täyttämästä normaaleja sopimusvelvoitteitaan ja ilman poikkeamisen varalta normaalitilanteessa mahdollisesti lankeavia seuraamuksia.

Kun asiakas haluaa vedota ylivoimaiseen esteeseen, mitä seikkoja arvioit ensimmäiseksi?

Sopimuksen, johon on sisällytetty force majeure -ehto, arvioinnissa on lähdettävä ehdossa kuvatuista tilanteista, joissa force majeure pätee ja menettelytavoista, joita tulee noudattaa, jotta ehtoon voidaan kestävästi vedota. Force majeure -tulkinta ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, vaan kaikki tilanteeseen vaikuttavat seikat on huomioitava.

Kyseessä on aina tapauskohtainen arviointi. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, seuraako tilanteesta sellainen tosiallinen este, josta johtuen sopimusosapuoli ei pysty täyttämään sopimuksenmukaisia velvoitteitaan sovitulla tavalla tai kohtuudella edellytettävin lisätoimin. Force majeure -tilanteen muodostaakseen, käsillä olevan tapahtuman tulee olla yllättävä ja osapuolesta riippumaton. Ylivoimaiseen esteeseen vetoavalla osapuolella on näyttövelvollisuus suoritusesteestä eli osapuolen tulee pystyä konkreettisesti osoittamaan, miten ylivoimainen este estää sopimuksen täyttämisen.

Miten sopimuksissa kannattaa varautua force majeure -tilanteisiin?

Yleisesti ottaen sopimuksiin olisi suositeltavaa ottaa ehto ylivoimaisen esteen varalta. Yhtä lailla tärkeää on kuitenkin myös tapauskohtaisesti harkita, riittääkö kyseisessä sopimussuhteessa yleisempi lauseke vai onko ehdon soveltamisala esim. liiketoiminnan luonteesta johtuen perusteltua määritellä sopimuksessa yksityiskohtaisemmin.

Mikäli yritys tukeutuu toiminnassaan johonkin alan yleiseen sopimusehdostoon, on näissä yleensä force majeure -tilanteet huomioituna. Tämä on kuitenkin syytä tarkastaa ja lisäksi arvioida mahdolliset täydennystarpeet ehtoon edellä kerrotusti myös tällöin.

Poikkeusolojen keskellä uusia sopimuksia solmittaessa on syytä huomioida se, että koronapandemia on jo tiedossa ja siitä aiheutuvien ongelmien riski on kohonnut normaalitilanteeseen verrattuna. Näin ollen sopimuksia tässä tilanteessa solmittaessa on sopimuksiin syytä kirjata selkeästi myös pandemiaperusteisen esteen arviointiin liittyvät menettelytavat ja reunaehdot.

Uusien sopimusten osalta, oli kyse mistä tahansa sopimussitoumuksesta, kannattaa kiinnittää huomiota esimerkiksi sopimuksen suorituksen estymiseen tai viivästykseen kumman tahansa sopimusosapuolen puolella ja laatia ennakkoon varasuunnitelmat, joilla esteisiin voidaan varautua ja sopimusvelvoitteet pyrkiä täyttämään. Sopimuksissa on syytä huomioida varaumilla esimerkiksi yllättävät lisäkustannukset ja viiveet.

Sisällytettäessä force majeure -ehto sopimukseen kannattaa myös määritellä käytännön menettelytavat, joita noudatetaan ylivoimaisen esteen ollessa käsillä. Sopimukseen voidaan esim. ottaa määräys siitä, että force majeuren kestäessä tietyn ajan, on sopimusosapuoli, jota vastaan on vedottu ylivoimaiseen esteeseen, oikeutettu purkamaan sopimuksen.

Voivatko osapuolet nimenomaisesti sopia, että koronavirus on ylivoimainen este?

Tyypillisiä tilanteita, joita vastaan force majeure -ehdolla varaudutaan ovat esimerkiksi luonnonkatastrofit, sodat ja viranomaistoimet. Sopimusvapauden puitteissa voidaan sopimusehdolla yhtä lailla varautua myös pandemian aiheuttamaa ylivoimaista estettä vastaan. Koronaviruspandemian toteaminen yksioikoisesti ylivoimaksi esteeksi, ei kuitenkaan ole force majeure -ehtojen yleisen hengen ja tarkoituksen mukaista, vaan asiaa tulisi aina arvioida suhteessa suoritusesteen perusteeksi esitetyn syyn käytännön vaikutuksiin, yllätyksellisyyteen sekä sen vaikutusten poistamisen mahdollisuuteen ja tämän vaatimien toimien kohtuullisuuteen.

Voiko ylivoimaiseen esteeseen vedota, vaikka osapuolten välisessä sopimuksessa ei olisi siitä nimenomaista mainintaa?

Ylivoimaiseen esteeseen voidaan vedota, vaikka nimenomainen ehto siitä puuttuisi sopimuksesta. Näin siksi, että  force majeuren katsotaan olevan Suomessa voimassa myös yleisenä sopimusoikeudellisena periaatteena. Kansainvälisesti katsoen tämä ei kuitenkaan ole tilanne kaikissa maissa, joten esim. kv-liikesuhteissa  force majeureen vetoaminen ei aina välttämättä ole mahdollista ilman nimenomaista sopimusmainintaa. Ehdon sisällyttäminen sopimuksiin on kuitenkin suotavaa, koska sopimustasolla oikein määriteltynä näin voidaan rajata ja täsmentää ehdon soveltumisalaa sekä poistaa käytännön soveltamistilanteisiin liittyviä tulkinnanvaraisuuksia.

Voitko antaa joitain esimerkkejä siitä, minkälaisia force majeure-tilanteita koronavirus on aiheuttanut?

Tyypillisiä esille nousseita estetilanteita ovat olleet muun ohella liiketoiminnan estymiseen tai hankaloitumiseen liittyvät vuokranmaksuvaikeudet, toimitusvaikeudet etenkin pitkissä ja mahdollisesti osin kv-tuotantoon nojaavissa toimitusketjuissa tai muutoin laajoissa ja pitkäkestoisissa hankkeissa. Lisäksi työvoiman saatavuuteen liittyvät haasteet etenkin työvoimapainotteisilla ja ulkomaista työvoimaa hyödyntävillä toimialoilla ovat olleet usein keskusteluissa.

Teksti: Pauliina Palmgren & Jaska Ikäheimonen

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy