Pähkinänkuoressa: Ulkoministeriö suomalaisyritysten palveluksessa Suomessa ja ulkomailla

Ulkoministeriön Team Finland-tiimin johtava asiantuntija (Trade ambassador) Juha Markkanen kertoo, mitä palveluja Ulkoministeriö tarjoaa kansainvälistyville ja ulkomaankauppaa tekeville yrityksille sekä mitä yritykset voisivat parantaa vientitoimissaan.

Ulkoministeriö (UM) on Suomen valtion Team Finland-verkoston yksi ydintoimija. Muita päätoimijoita ovat kaikissa maakunnissa toimivat ELY-keskukset/TE-toimistot, maakunnissa ja pääkaupungissa toimiva Finnvera sekä maakunnissa, pääkaupungissa ja maailmalla toimiva Business Finland. Ulkoministeriö auttaa yrityksiä sekä Helsingissä ministeriön päässä että globaalisti 90:n ulkomaanedustustonsa voimin. Ulkomailla edustustot ovat suurlähetystöjä, pääkonsulaatteja tai konsulaatteja. Ulkoministeriön toimintaa johtaa kehitysyhteistyö- ja ulkomaankauppaministeri Ville Skinnari. Taloudellisten Ulkosuhteiden Osastolla (TUO) hoidetaan Suomen politiikkaa ja linjanmuodostusta globaaleihin kauppaneuvotteluihin kuten Maailman Kauppajärjestön (World Trade Organization, WTO) neuvotteluihin. Suomi on EU:n jäsenenä osa EU:n yhteistä kauppapolitiikkaa, mutta luonnollisesti Suomen kannat tulee muodostaa aina jokaiseen asiaan harkitusti. Suomi on jo pitkään ajanut vapaata kauppaa ja esimerkiksi edistänyt mahdollisimman yhtenäisiä ja sääntömääräisiä kauppasääntöjä kansainväliseen kauppaan, joka on viennistä pitkälle riippuvaisen Suomen ja suomalaisyritysten etu.

WTO-neuvottelujen viime vuosien haasteiden vuoksi on myös EU lähtenyt sopimaan useita kahdenvälisiä vapaakauppaneuvotteluja, kun niin sanotut multiraide eli monenkeskiset globaalit kauppaneuvottelut ovat yskineet. Myös näihin kahdenvälisiin vapaakauppaneuvotteluihin luodaan UM:n TUO-osastolla Suomen kannat. Viime viikolla saatiin päätökseen EU:n ja Meksikon väliset vapaakauppasopimusneuvottelut. Seuraavaksi tämä neuvoteltu sopimus tulee ratifioida, jotta se saadaan voimaan. Jo nyt valmiita vapaakauppasopimuksia EU:lla on lukuisten maiden kanssa solmittuna, Suomelle tärkeistä vientimarkkinoista esimerkiksi Japanin ja Korean kanssa.

Helsingissä UM:n TUO:lla työstetään myös vientilupia niin sanottuihin kaksikäyttötuotteisiin (dual use products) yhteistyössä Puolustusministeriön kanssa. Tällöin kyse on vientituotteesta, jota voidaan käyttää siviilikäytön ohella myös sotilaallisiin tarkoituksiin. Tällaista tuotetta kun ei saa viedä Suomesta ilman vientilupaa. Tällaisia lupia työstettiin viime vuonna jopa noin 750 kappaletta.

UM:n TUO:lla toimii myös Team Finland-tiimi, jossa kahdeksan hengen voimin muun muassa neuvotaan ja verkotetaan suomalaisyrityksiä Suomen edustustoihin tai muihin Team Finland-verkoston toimijoihin. Vuosittain avustamme kymmeniä suomalaisyrityksiä. Tästä Team Finland-tiimistä myös kierrämme Suomea erilaisissa vientitilaisuuksissa puhumassa ja informoimassa yrityksille siitä, miten UM ja sen ulkomaanedustustot voivat yrityksiä viennissä auttaa.

Ulkomailla UM-edustustot auttavat suomalaisyrityksiä varsinkin kolmella tavoin:

1) antavat hyödyllistä maa- ja markkinatietoa vientikohdemaista
2) auttavat yrityksiä verkottumisessa vientikohdemaassa ja
3) neuvovat ja auttavat mahdollisissa kaupanesteissä, joihin yritys on viennissään voinut törmätä.

Näitä kaupanesteitä voi olla monenlaisia, tavallisia ovat esim. erilaiset tullaushaasteet tai esim. erilaiset sertifiointipulmat. Näitä yritysten viennissään kohtaamia kaupanesteitä Suomen edustusto sitten lähtee ratkomaan vientikohdemaan viranomaisten kanssa, jotta vienti saadaan kulkemaan.

Miten TF-työn toimintamalli ulkomailla käytännössä toimii?

Koska kyse on Team Finland-verkoston yhteistyöstä, myös ulkomailla suomalaistoimijat tekevät vientiyritysten avuksi läheistä yhteistyötä. Ulkomailla Suomen edustustot tekevät tiivistä yhteistyötä Business Finlandin (BF) kollegoiden kanssa. BF:llä on viennin ammattilaisia reilussa 40:ssä maassa. Suomen edustustoissa suurlähettiläät toimivat Team Finland-työn maajohtajina ja vastaavat samalla siitä, että jokaisessa maassa tehdään harkittua, suunnitelmallista ja tuloksellista vientityötä suomalaisyritysten avuksi.

Yhteistyössä keskeistä on yhteinen vientityön asiakkaiden hallintajärjestelmä, CRM. Tämän avulla tiedot kulkevat maakunnista maailmalle siitä, millaista apua esim. turkulainen tai varsinaissuomalainen yritys toivoo, jos se on aloittanut viennin kartoittamisen omassa maakunnassaan ELY-keskuksissa ja/tai Finnveran asiantuntijoiden kanssa. Näin suurlähetystössä voidaan nähdä reaaliaikaisesti se, millaista vientiapua yritys toivoo ja mihin maahan yritys pyrkii avaamaan vientiään tai laajentaman vientiään.

Ulkomailla Suomen edustustot ja Team Finland-maajohtajat eli suurlähettiläät voivat esim. yhdessä yrityksen kanssa sopia esimerkiksi työlounaan järjestämisestä, johon kutsutaan yritykselle tärkeitä kontakteja, jotta yritys pääsee verkottumaan tärkeisiin tahoihin. Informaatiota vientikohdemaan tavoista, markkinoista ja haasteista voi yritys saada sopimalla tapaamisen suurlähettilään ja / tai BF:n vientikeskuksen kanssa. Yritys voi myös sopia esim. minimessujen järjestämisestä suurlähetystön tiloissa tai lähettilään virka-asuntoon. Kannattaa olla vain reippaasti suorissa yhteyksissä lähetystöihin, sillä kaikkien Suomen edustustojen yhteystiedot löytyvät UM:n verkkosivuilta osoitteesta www.um.fi.

Millaisia yleisiä haasteita näet suomalaisyritysten ulkomaankaupassa?

Olen itse saanut avustaa viimeisten kuluneiden kuuden vuoden aikana niin Helsingissä kuin ulkomaillakin satoja suomalaisyrityksiä, alkaen start up-firmoista aina suuriin pörssiyrityksiin sekä luonnollisesti PK-yrityksiä, joiden avustaminen on Team Finland-vientityön keskeisin tavoite. Usein haasteet yrityksissä kiteytyvät vientiresurssien vähyyteen ja viennin pääomasatsausten vähyyteen. Ja näihin usein yhdistyy edellä mainituitten syiden takia yritysten haasteet toimia riittävän pitkäjänteisesti. Itse suositankin, että vientiä aloitettaessa tulisi koettaa välttää ”haulikolla ampumista” eli sitä, että vientiä koetetaan avata liian moneen kohteeseen yhtä aikaa. Mieluummin kannattaa pyrkiä mahdollisimman pitkäjänteisesti tutkimaan yhtä vientimaata kerrallaan. En itse oikein ymmärrä, miksi useinkin esim. suomalaisessa talousmediassa puhutaan usein joistakin ”pikavoitoista” viennissä. Mielestäni sellaisia ei valitettavasti ole olemassa. Vienti on hyvin pitkäjänteistä toimintaa, jossa kauppoja – ja siis vientituottoja – voi joutua odottamaan helposti vuoden tai kaksikin.

Mielestäni ensin tulisikin tehdä suunnitellun vientikohdemaan ja sen markkinoiden taustoitus huolellisesti hyödyntäen monipuolisesti Team Finland-verkoston toimijoita. Sitten on syytä sitouttaa yrityksen hallitus ja omistajat pitkäjänteiseen vientityöhön. Seuraavaksi kannattaa selvittää, onko mahdollista saada rahallista tukea Team Finland-verkostolta näihin uusiin avauksiin. Tämän jälkeen tulee edelleen tutkia ja analysoida suunniteltua vientikohdemaata sekä tehdä siellä jalkatyötä, jalkatyötä ja vielä kerran jalkatyötä. Sillä on keskeistä, että mahdollisten ostajien tarpeet ja kysyntä suunnitellussa vientikohdemaassa ovat selvillä. Näin koronan aikana osa tästä jalkatyöstä täytynee tehdä virtuaalisesti. Ja seuraavaksi ulkomailla kannattaa hyödyntää Suomen lähetystöjen ja BF:n vientikeskusten kuullen maa- ja markkina-analyysejä, mahdollisia verkostoja yms. On hyvin tärkeää muistaa ja sisäistää, että ne tavat, joilla me itse toimimme täällä Suomessa, toimivat vain meillä. Kaikkialla muualla, myös lähimarkkinoillamme naapurimaissamme, on kaikissa ihan omat kulttuurit ja tavat toimia, joiden mukaan tulee vientiponnisteluissakin toimia.

Millaisia vinkkejä annat vientihaasteiden selättämiseen?

Vinkkini näihin edellä mainitsemiini haasteisiin on yksinkertaisesti, että hyödynnä Team Finland-verkoston neuvontaa, apua ja asiantuntemusta. Sillä ”se nyt on vaan tyhmää olla hyödyntämättä” monia täysin ilmaisia Team Finland-verkoston palveluita. Eli ”soitelleen sotaan” ei vientimarkkinoille kannata rynnätä, vaan vasta tarkan harkinnan ja analyysin kautta. Ja siis hyödyntäen maksimaalisesti Team Finland-asiantuntijoiden neuvontaa. Parastahan on, että tätä neuvontaa Turussakin on saatavissa omassa kaupungissa!

Mielestäni Suomessa yrityksissä myös hieman turhaankin karsastetaan yksityissektorilla toimivien vientikonsulttien apua. Myös viennin konsulttitoimistoja kannattaa hyödyntää, jos ja kun yrityksen omat vientiresurssit ovat niukat. Ja vielä yksi asia. Viennin avaamisessa yrityksen oma läsnäolo tavoitellussa vientikohdemarkkinassa on tärkeä seikka, johon tämänhetkinen korona-tilanne luo valitettavasti hyvin suuria haasteita.

Mitä ajankohtaista teillä on nyt käynnissä?

Parhaillaan näin korona-aikoina kaikki Suomen lähetystöt ulkomailla analysoivat omia asemamaitaan siitä, miten korona-tilanne kehittyy ja miten esim. maan markkinat kehittyvät. Eli esim. löytyykö tai avautuuko koronan vuoksi joitakin uusia vientimahdollisuuksia. Tätä työtä tehdään kaikissa lähetystöissä päivittäin ja pitkälle myös yhteistyössä BF:n kanssa. Me emme UM:ssä ole niinkään mukana korona-avustusten, -tukien tai lainatakausten antamisessa kuten esimerkiksi Business Finland, ELY-keskukset tai Finnvera, mutta me olemme asiantuntijoita eriasemamaissa ja autamme nyt ja jatkossa yrityksiä niiden vientiverkostojen rakentamisessa. Näiden vientiverkostojen rakentamisessa voivat auttaa esimerkiksi Suomen eri maissa toimivat noin 400 kunniakonsulia, joiden merkityksestä ministeri Ville Skinnari juuri hiljattain muistutti kaikkia suurlähettiläitä. Koko Team Finland-verkosto – Ulkoministeriö ja sen ulkomaanedustustot mukaan lukien – ovat kaikkien suomalaisyritysten käytettävissä, jos ne tarvitsevat tukea omiin vientiponnisteluihinsa. Olemme yrityksiä varten – ottakaa meihin yhteyttä!

Tervetuloa kuulemaan Ulkoministeriön ja Finnpartnershipin yrityspalveluista! 

Haluaisitko tehostaa yrityksesi kansainvälistä kauppaa tai avata uusia markkinoita? Kiinnostavatko kehittyvät maat markkina-alueina? Olemme kutsuneet ulkoministeriön johtavan asiantuntijan Juha Markkasen sekä Finnpartnershipin Programme Officerin Patrik Bredbackan esittelemään yrityspalveluja maksuttomaan jäsentilaisuuteemme 28.5..

Virtuaalinen asiantuntijainfo: Yrityspalvelut kansainvälisille markkinoille ja rahoitus kehittyviin maihin

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy