Mitä kriisivaiheesta on opittavaa?

Opin aikoinaan säätötekniikkaa opiskellessani, että säätöpiirin vakautta testataan syöttämällä järjestelmään askelmaista herätettä. Tämän häiriön aiheuttaman vasteen perusteella säädintä voidaan virittää ja täten parantaa prosessin toimivuutta. Vaikkakin säätötekniikan opit eivät suoraan päde liike-elämään, koronakriisi toimii monessa suhteessa kuten talousjärjestelmiemme testinä. Testi on lisäksi harvinaisen raju, koska koronapandemia on samalla aiheuttanut sekä tarjontahäiriön, joka on aiheuttanut haittaa toimitusketjuissa, että kysyntähäiriön, joka taas on radikaalisti vähentänyt tai jopa kokonaan lopettanut kysynnän. Disruptiotutkijana uskon, että vastaavia koestuksia tullaan kokemaan myös tulevaisuudessa. Siksi olisikin tärkeää oppia tästä tilanteesta mahdollisimman paljon.

Maaliskuussa, kun maamme hallitus asetti varsin kattavia rajoitusmääräyksiä, yritysmaailmassa tartuttiin luonnollisesti ensin akuutteihin toimenpiteisiin. Tämän myötä yrityksissä pyrittiin luomaan kuva muuttuneista toimintaedellytyksistä ja näiden tuomista uhkakuvista. Etenkin tilanteen vaikutukset yrityksen kassavirtaan ja rahoitustarpeeseen on seurattu kriisin alusta alkaen normaalia paljon tiiviimmin.  Ennestään hyvä toiminnan tilannekuva oli tässä kohtaa tietenkin tärkeää, mutta etenkin hyvät suhteet asiakkaisiin, toimittajiin ja sidosryhmiin nopeuttivat todenmukaisemman ja laajemman kuvan aikaansaamista. Nostaisin myös esille hyvien henkilöstösuhteiden tärkeyttä tässä kohdassa; miten esimerkiksi hyvä luottamussuhde työnantajan ja työntekijän välillä edisti nopeaa etätyötilanteeseen siirtymistä ja siinä toimimista, tai miten henkilöstö reagoi lomautuspäätöksiin.

Yrityksen digitaalisten työkalujen hyödyntämisaste on luonnollisesti toinen seikka, joka on vaikuttanut etätoiminnan sujuvuuteen. Moni onkin todennut tehneensä isoja digiloikkia tämän suhteen. Myös verkkokauppoja ja digitalista läsnäoloa eri some-kanavissa on lanseerattu tiiviisti kriisin aikana. Moni yrittäjä on kuitenkin saanut huomata, ettei näiden kautta liiketoimintaa välttämättä synnykään nopeasti. Tietoisuuden kasvattaminen digikanavissa vaatii yhtä lailla pitkäjänteistä työtä ja panostusta kuin perinteisin viestintäkeinoin.

Yritysten kriisin aikaisista tarinoista huomaa myös sen, että usealla eri toimialalla toimimisesta on tässä kriisitilanteessa ollut selkeä hyöty. Paremmin vetävät alat ovat kannatelleet bisnestä, ja resursseja on voitu hyödyntää ristiin. Siirtämällä yrityksen osaamista uusiin toimialaympäristöihin on myös versonut uusia ideoita ja kehitysehdotuksia.  Verkostomainen yhteistyötapa on lisäksi edistänyt uusien kumppanuuksien sekä uusien yhteisesti kehitettyjen palvelujen syntymistä. Olen myös havaitsevani jonkun verran aikaisempaa enemmän asiakasläheisyyttä ja kokeellisuutta yritysten kehitystoiminnassa. Tavoitteena on usein ollut kehittää poikkeustilanteeseen palveluita, joiden elinkaari ei ole ajateltukaan olevan kauhean pitkä. Sinänsä terve harjoitus myös kriisin jälkeistä vaihetta ajatellen, koska koronakriisi on tuskin ainut lähivuosina talouttamme uhkaava disruptio.

Tämä tuokin tarinani takaisin säätötekniikkaan. On todettu, että tietty epävakaus itse asiassa parantaa monimutkaisten järjestelmien ohjattavuutta – edellyttäen, että häiriöitä tunnistetaan nopealla takaisinkytkennällä. Kun analysoi kriisitilanteessa menestyneitä yritystoimenpiteitä, voisikin pohtia, josko tästä periaatteesta voisi ottaa oppia myös yrityksen rakennetta miettiessä? Mikä oikeasti tuo toimintaan vakautta?

Kirjoittaja Thomas Westerholm toimii Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa toimivan Disruptiolaboratorion johtajana (Laboratory of Business Disruption Research). Westerholm tekee Taina Erikssonin ja Antti Sauraman kanssa seurantatutkimusta PK-yritysten toiminnasta koronaepidemian aiheuttamissa poikkeusoloissa.

Lisää seurannasta voi lukea viikoittaisesta blogista: blogit.utu.fi/poikkeustila

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy