Kestääkö yrityksen resilienssi?

Yrityksen resilienssi on kokonaisvaltaista iskunkestävyyttä nopeille, ennakoimattomille muutoksille. Selviytymis- ja sopeutumiskykyä, vikasietoisuutta ja muutoskuntoa. Se on yhdistelmä valmiutta ja varautumista edeltäkäsin sekä kykyä reagoida ja mukautua muuttuvaan tilanteeseen. Pohjimmiltaan monitasoisten riskien hallintaa, ennakointia ja yrityksen ketteryydestä huolehtimista niin tiedostamisen ja havainnoinnin (kognitiivisesti) kuin toiminnan tasollakin (operatiivisesti).

Koronaepidemia on testannut hyvin konkreettisesti yritysten resilienssiä kevään aikana. Keskuskauppakamarin toukokuun kyselyn mukaan se on vaikuttanut jopa 90%:iin suomalaisista yrityksistä, isoihin ja pieniin. Suuriin yrityksiin verrattuna PK-yritysten riskienhallinta ei aina ole yhtä kokonaisvaltaista ja hallittua, joskin yrityskohtaiset erot ovat erittäin suuret. Kevättalvella nopea siirtyminen normaalitilanteesta poikkeukselliseen tilanteeseen oli todennäköisesti hieman helpommin hallittavissa, mikäli PK-yritysten riskienhallintaprosessit ovat kunnossa. Koronapandemia on tähän mennessä paljastanut, että riskienhallinnassa, ja ylipäätään resilienssissä, on parantamisen varaa.

Koronakriisi laukaisi erittäin monella yrityksellä erilaisia riskejä. Joissakin yrityksissä esimerkiksi keskeisen asiakkaan maksukyvyn romahtaminen on johtanut suuriin maksuvalmiushaasteisiin. Joillakin se ratkaiseva myyntitapaaminen on siirtynyt määräämättömäksi ajaksi eteenpäin tapaamis- tai matkustusrajoitusten vuoksi. Joillakin asennustoiminta on osittain pysähtynyt ulkomaisen työvoimaresurssin maahantuloesteiden vuoksi ja toisia se on estänyt viimeistelemästä toimituksia ulkomailla. On ollut materiaalien ja komponenttien saatavuus- ja toimitusongelmia, asiakkaan investointiohjelman jäädyttämistä tai virustartuntoja ja karanteeneja kriittisessä henkilöstössä. Miten resilientti yritys tällaisista haasteista selviäisi muita paremmin?

Mainituissa esimerkeissä ja toteutuneissa riskeissä on kevään aikana ollut paljon sellaista, jotka olisivat voineet tapahtua myös niin sanotuissa normaaleissa olosuhteissa. Tilannekohtaisten reaktiivisten ratkaisujen rinnalla resilienssiä olisi voinut parantaa ennakolta esimerkiksi lisäämällä yrityksen likdivideettipuskureita, hajauttamalla materiaali- ja komponenttitoimituksia useammalle toimittajalle tai vähentämällä merkittävimmän asiakkaan suhteellista painoa liiketoiminnassa. Riskienhallinnan peruskysymyksiä, joihin ainakin voidaan yrittää reagoida ennakoivasti.

Koronakriisissä monien riskien toteutuminen selittyy luonnollisesti muutosten nopeudella ja syvyydellä, joita harva yritys oli lopulta pystynyt ennakoimaan. Viranomaisrajoituksista johtuvat järeät liiketoimintaesteet muodostavat tältä osin aivan oman poikkeuksellisen tekijän. Mutta jos seuraava epidemian aalto iskee, tai edessämme on lähivuosina muunlaisia merkittäviä kriisejä, tästä kaikesta voidaan myös ottaa oppia tulevaisuuteen.

Toivon, että kevään kokemukset vaikuttavat yritysten varautumiseen ja iskunkestävyyttä parantaviin toimenpiteisiin pitkälle eteenpäin. Ainakin osa yrityksistä tiedostaa nyt aikaisempaa selvemmin, että niiden on varauduttava riskien erittäinkin nopeaan toteutumiseen. Moni myös ymmärtää, että riskienhallinnan kentästä ja potentiaalisista riskeistä on huolehdittava nykyistä laajemmin. Perinteisten sopimus- ja vahinkoriskien rinnalla korostuvat nyt aivan eri tavoin esimerkiksi talouden ja rahoituksen riskit. Terveysriskeistä puhumattakaan.

Onhan sinun yrityksesi resilienssi varmasti nyt kunnossa?

Kirjoittaja Antti Saurama toimii Turun yliopiston kauppakorkeakoulussa tutkimusyhteistyöstä vastaavana johtajana ja Centre for Collaborative Research CCR –yksikön johtajana. Saurama tekee Taina Erikssonin ja Thomas Westerholmin kanssa seurantatutkimusta PK-yritysten toiminnasta koronaepidemian aiheuttamista poikkeusoloista.

Lisää seurannasta voi lukea viikottaisesta blogista: blogit.utu.fi/poikkeustila

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy