Keskuskauppakamarin esitykset hallitukselle: Näin Suomi nostetaan ylös koronasuosta

Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen määräaikaisella kokeilulla, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi. Kuva: Roni Rekomaa

Keskuskauppakamarin mukaan budjettiriihessä on tehtävä päätöksiä, joilla vahvistetaan työllisyyttä, kurotaan kiinni julkisen talouden kestävyysvajetta sekä parannetaan vientiyritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta yksityisten investointien kohteena.

”Velan ottaminen väliaikaisena toimenpiteenä yllättävän talouskriisin keskellä on ymmärrettävää, jopa kannatettavaa. Velka on kuitenkin maksettava takaisin ja se ei onnistu ilman yksityisen sektorin investointeja ja työpaikkoja”, Romakkaniemi sanoo.

Suomen kansainvälisesti vertaillen jäykät työmarkkinat ovat rakenteellisen kilpailukykymme selvin heikkous. Työmarkkinoita jäykistää korkean sosiaaliturvan, tiukan henkilökohtaisen irtisanomissuojan (eli korkean palkkauskynnyksen) sekä vain vähäisesti aktivoivan työvoimapolitiikan yhdistelmä.

”Kriisistä toipuminen ja uusi kasvu vaativat nykyistä suurempaa joustavuutta työmarkkinoilta. Yrityksillä ja työntekijöillä yhdessä pitää olla mahdollisuus sopia työehtojen yksityiskohdista laajemmin työpaikoilla. Lisäksi työllistämisen kynnystä tulee madaltaa ja työnteon kannusteita korjata paremmiksi”, Romakkaniemi linjaa.

Kannusteita työhön tulisi Keskuskauppakamarin mukaan lisätä myös ansiotuloverotusta keventämällä. Tilanteessa, jossa taloutemme tarvitsee kipeästi kasvua ja lisää työtä, pitää veronkevennyksiä käyttää välineenä vahvistaa työllisyyttä ja lisätä yksityistä kulutusta.

”Ehdotamme ansiotuloverotuksen keventämistä määräaikaisesti kautta linjan noin kahdella prosenttiyksiköllä. Veronkevennykset rahoittaisivat osittain itse itsensä dynaamisten vaikutusten ansiosta. Osittain rahoitus voitaisiin toteuttaa tulevina vuosina siirtämällä verotuksen painopistettä haittojen ja kuluttamisen verottamiseen”, Romakkaniemi sanoo.

Keskuskauppakamarin mukaan työllisyyteen liittyvät rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta koronakriisiä ei tule seuraamaan talouden kitulias, menetetty vuosikymmen.

Tulevaisuuden kasvu vaatii myös, että osaavan työvoiman saatavuus turvataan ja että Suomi on maa, jossa innovoidaan ja luodaan uutta.

”Osaamistasoa on nostettava. Työntekijöille ja -hakijoille on mahdollistettava osaamisen nopea päivittäminen, TKI-panostuksia on lisättävä ja osaamisperusteista maahanmuuttoa on lisättävä merkittävästi”, Romakkaniemi linjaa.

Keskuskauppakamarin ratkaisut akuutin koronakriisin jälkeiseen kasvuun, työllisyyteen ja osaamiseen ovat kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Tiivistetysti ratkaisut ovat:

1. Työllisyyttä parantavat rakenteelliset uudistukset

2. Lisää kansainvälisiä osaajia Suomeen

3. Työhön ja kasvuun kannustava verotus

4. Tuottavuutta parantava sote

5. Korkeampi osaamistaso ja riittävästi osaavaa työvoimaa

6. Enemmän TKI-toimintaa ja kasvuhakuisia yrityksiä

7. Sujuvat lupaprosessit investoinneille sekä toimiva liikenneinfra

 

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy