Pähkinänkuoressa: Työsopimuksen laatiminen

Työsopimuksella työntekijä sitoutuu tekemään henkilökohtaisesti työtä työnantajan lukuun, palkkaa taikka muuta vastiketta vastaan. Edellä mainittu huomioiden, työsopimus luo sen osapuolille vastavuoroisia velvoitteita. Työntekijän päävelvoitteena voimme pitää työntekovelvollisuutta, kun taas työnantajan päävelvoitteeksi voimme katsoa palkanmaksuvelvoitteen.

Miten työsopimus sitten kannattaa laatia?

Ensinnäkin työsopimuslaki mahdollistaa työsopimuksen tekemisen sekä kirjallisesti että suullisesti. Tähän viitaten on todettava, että työsopimus kannattaa aina laatia kirjallisesti.

Toiseksi työsopimukseen tulisi kirjata kaikki työnteon keskeiset ehdot. Työsopimuslain 2 luvun 4 §:stä löytyy listaus niistä ehdoista, joita pidetään työnteon kannalta keskeisinä. Kyseisen lainkohdan mukaan työnantajan on annettava listassa olevista kohdista kirjallinen selvitys työntekijälle, jollei ehdot käy ilmi osapuolten välisestä kirjallisesta työsopimuksesta. Säännöksen mukaan selvityksestä on käytävä ilmi muun muassa työnantajan ja työntekijän koti- tai liikepaikka, työnteon alkamisajankohta, koeaika, työntekijän pääasialliset työtehtävät, palkan ja muun vastikkeen määräytymisen perusteet sekä palkanmaksukausi. Koska keskeiset ehdot ovat lakiin kirjattu, ei liikaa ”ylimääräistä”, esimerkiksi yrityksen käytössä olevia henkilökuntaetuja, kannata työsopimukseen kirjata.

Kolmanneksi on syytä kiinnittää huomiota työsopimuksessa olevien kirjausten ilmaisutyyliin. Edellä mainittu liittyy työnantajan työnjohto-oikeuden laajuuteen. Lähtökohtaisesti työnantajalla on varsin laaja oikeus johtaa ja valvoa työntekijän työtä. Johtamiseen sisältyy työnantajan oikeus määrätä siitä, miten työ tehdään. Työntekijä on näin velvollinen noudattamaan niitä työnantajan määräyksiä, joita työnantaja antaa oman toimivaltansa rajoissa.

Kyseistä työnantajan toimivaltaa voidaan rajoittaa esimerkiksi lain säännöksin taikka työehtosopimuksin. Tämän lisäksi on kuitenkin täysin mahdollista, että työnantaja huomaamattaan itse rajoittaa omaa toimivaltaansa ja työnjohto-oikeutensa laajuutta. Tilanne voi syntyä, kun työnantaja laatii hyvin yksityiskohtaisen työsopimuksen väljemmän tyylisen työsopimuksen sijaan. Huomattavaa on, että väljempi kirjaustyyli mahdollistaa työnantajan työnjohto-oikeuden laajemman käytön. Edellä mainittua tilannetta kuvaa esimerkiksi työsopimus, jossa työntekijän työtehtävät on määritelty hyvin yksityiskohtaisesti. Toisessa työsopimuksessa puolestaan on sovittu, että työntekijä sitoutuu tekemään työnantajan kulloinkin määräämät tehtävät. Jälkimmäisessä esimerkissä työnantajan työnjohtovalta työtehtävien osalta on näin selvästi laajempi, kuin yksityiskohtaisessa työsopimuksessa. Jos työnantaja siis haluaa säilyttää toimivaltansa mahdollisimman laajana, ei esimerkiksi työtehtävistä, työajasta ja työntekopaikasta kannata sopia liian yksityiskohtaisesti. Tässä kohtaa on kuitenkin huomattava myös hyvin väljän tyylin varjopuoli; esimerkiksi hyvin väljästi muotoilut työtehtävät voivat luoda ongelmia irtisanomistilanteissa, kun pitäisi todistaa  esimerkiksi työtehtävien olennainen väheneminen.

Neljänneksi on vielä kiinnitettävä huomioita yksittäisten sanojen käyttöön. Esimerkkinä mainittakoon, ylimääräisestä vapaasta sopiminen. Mikäli puhutaan ylimääräisestä vapaasta, ei vuosilomalain säännökset sovellu. Asia on toisin, mikäli sopimukseen kirjataan oikeus ylimääräiseen vuosilomaan.

Tiivistettynä voidaan todeta, että työsopimuksesta pitäisi löytyä keskeiset työnteon ehdot, jotka on työsopimuslaissa lueteltu. Tämän lisäksi työnantajan kannattaa, tarkkaan harkiten, suosia väljempää kirjaustyyliä, joka ei liiakseen rajoita työnantajan työnjohtovaltaa. Myös eri termien tarkasta sisällöstä kannattaa olla selvillä. Työsopimus on aina syytä laatia huolella, sillä työsuhteen olennaisten ehtojen muuttaminen vaatii lähtökohtaisesti osapuolten suostumusta taikka sitten olemassa olevaa irtisanomisperustetta.

Teksti:
Pauliina Palmgren

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy