Budjettiriihessä tehtävä työllisyyttä vahvistavia päätöksiä – työn verotuksen keventäminen ja paikallinen sopiminen tehokkaimpia keinoja

Keskuskauppakamarin mielestä budjettiriihessä on tehtävä päätöksiä, joilla vahvistetaan työllisyyttä, kurotaan kiinni julkisen talouden kestävyysvajetta sekä parannetaan vientiyritysten kilpailukykyä ja Suomen houkuttelevuutta yksityisten investointien kohteena. Työllisyyteen liittyvät rakenteelliset uudistukset ovat välttämättömiä, jotta koronakriisiä ei tule seuraamaan talouden kitulias, menetetty vuosikymmen.  

”Työllisyyttä on parannettava muun muassa paikallisen sopimisen määräaikaisella kokeilulla, lisäämällä osaamisperusteista maahanmuuttoa merkittävästi sekä korjaamalla työnteon kannusteita. Verotusta on kevennettävä, ei kiristettävä”, sanoo Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi.

Suomen kansainvälisesti vertaillen jäykät työmarkkinat ovat rakenteellisen kilpailukykymme selvin heikkous. Työmarkkinoita jäykistää korkean sosiaaliturvan, tiukan henkilökohtaisen irtisanomissuojan eli korkean palkkauskynnyksen sekä vain vähäisesti aktivoivan työvoimapolitiikan yhdistelmä.

Kauppakamareiden jäsenyritysten näkemysten mukaan paikallisen sopimisen lisäämisen laajentaminen kaikkiin yrityksiin oli tehokkain toimi työllisyyden ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tätä mieltä oli yli 75 prosenttia 3150 vastaajayrityksestä.

”Kriisistä toipuminen ja uusi kasvu vaativat nykyistä suurempaa joustavuutta työmarkkinoilta. Yrityksillä ja työntekijöillä yhdessä pitää olla mahdollisuus sopia työehtojen yksityiskohdista laajemmin työpaikoilla. Lisäksi työllistämisen kynnystä tulee madaltaa ja työnteon kannusteita korjata paremmiksi”, Romakkaniemi sanoo.

Kannusteita työhön tulisi Keskuskauppakamarin mukaan lisätä myös ansiotuloverotusta keventämällä. Tilanteessa, jossa taloutemme tarvitsee kipeästi kasvua ja lisää työtä, pitää veronkevennyksiä käyttää välineenä vahvistaa työllisyyttä ja lisätä yksityistä kulutusta.

”Ehdotamme ansiotuloverotuksen keventämistä kautta linjan noin kahdella prosenttiyksiköllä. Tämä toisi laskelmiemme mukaan 15 000 työllistä nykyistä enemmän. Veronkevennykset voidaan tehdä heikentämättä julkista taloutta. Osin ne rahoittavat itsensä dynaamisten vaikutusten ansiosta. Loput rahoituksesta voitaisiin toteuttaa tulevina vuosina siirtämällä verotuksen painopistettä haittojen ja kuluttamisen verottamiseen”, Romakkaniemi sanoo.

Keskuskauppakamarin ratkaisut akuutin koronakriisin jälkeiseen kasvuun, työllisyyteen ja osaamiseen ovat kokonaisuudessaan luettavissa täältä.

Tiivistetysti ratkaisut ovat:

  1. Työllisyyttä parantavat rakenteelliset uudistukset
  1. Lisää kansainvälisiä osaajia Suomeen
  1. Työhön ja kasvuun kannustava verotus
  1. Tuottavuutta parantava sote
  1. Korkeampi osaamistaso ja riittävästi osaavaa työvoimaa
  1. Enemmän TKI-toimintaa ja kasvuhakuisia yrityksiä
  1. Sujuvat lupaprosessit investoinneille sekä toimiva liikenneinfra

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy