Väyläviraston suppea hankearviointi ei tee oikeutta tunnin junalle

Väylävirasto julkisti torstaina 8.10. hankearvioinnin Helsingin ja Turun välisestä nopeasta junayhteydestä. Hankearviointi on ratalain mukainen pakollinen toimenpide. Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö Olli Hakala arvioi selvityksen antavan liian kapean kuvan kokonaisuudesta. Selvityksessä ei huomioida tunnin junan olennaisia hyötyjä, jotka tulevat esimerkiksi yhtenäisen työssäkäyntialueen ja maankäytön uusien mahdollisuuksien kautta.

”Väyläviraston julkaisema hankearviointi tunnin junasta oli pakollinen näytelmä, joka on irrallaan todellisuudesta. Väylävirasto on itsekin vetänyt mattoa julkisuudessa oman arvionsa alta ja tuonut esiin, ettei arvio ole kattava ja sitä kohtaan osoitettu kritiikki on oikeutettua. Turun kaupunginjohtaja Minna Arve totesi osuvasti, että tällaisen arvion perusteella Suomeen ei rakennettaisi yhtään junarataa”, Hakala sanoo.

Hänen mukaansa suurin ongelma on, ettei Väylävirasto asettanut arviointia tarpeeksi selkeästi oikeaan kontekstiin: kyseessä on lain velvoittama toimenpide, joka katsoo hanketta hyvin kapeasta näkökulmasta. Väyläviraston olisi pitänyt alun perin ymmärtää, miten hankearvioinnin johtopäätökset uutisoidaan ja tuoda arvioinnin julkaisun yhteydessä koko konteksti selvemmin esille.

”Arvio itsessään on hyvin kirjoitettu ja selkeä – se varmasti vastaa juuri niihin kysymyksiin, joihin laki sen edellyttääkin vastaavan, mutta ei juuri muuhun”, Hakala toteaa.

”Arviointiperusteet eivät ole nykypäivän vaatimusten mukaisia. Esimerkiksi työssä arvioidaan, että koko tunnin juna -hankkeen toteuttaminen vähentäisi valtion saamia tieliikenteen polttoaine- ja arvonlisäveroja 30 vuoden aikana 166,5 miljoonalla eurolla. Tämän summa siis vähentää hankkeen kannattavuutta”, hän kummastelee.

Toinen esimerkki arvion kapeudesta on vaikutus radan varrella oleviin kaupunkeihin. Luvuissa on mukana vain maan arvon nousu, mutta ei lainkaan yritysten sijoittumiseen, yritystoiminnan kasvuun tai työssäkäyntialueen laajenemiseen liittyviä numeroita. Muissakin luvuissa on Hakalan mukaan tarkentamisen varaa.

”Arviossa esitetään, että tunnin junan vähentää viiveitä 49 sekuntia junavuoroa kohti ja myöhästymistunnin arvo matkustajaa kohti on 36,12 euroa”, hän sanoo

Junan viiveiden takia kokouksesta 15 minuuttia myöhästyvälle matkustajalle neljännestunnin laskennallisella yhdeksällä eurolla ei ole mitään arvoa.

”On absurdia laskea viiveen arvo sekuntikeskiarvoista, kun käytännössä henkilö ottaa joka matkalle tuntia aikaisemman junavuoron ja menettää aikaansa täydet 60 minuuttia laskennallisen 49 sekunnin sijaan”, Hakala jatkaa.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy