Rakentaminen ja kiertotalous – kuinka pääsemme eteenpäin?

Tekstin kirjoittaja Riikka Leskinen on Valonian Toimialapäällikkö.

Rakentaminen on yksi energia- ja materiaali-intensiivisimmistä toimialoista maailmassa. Rakennusala muodostaa 35 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä ja puolet maapallon raaka-aineiden kulutuksesta. Potentiaali ja paine päästövähennyksiin ja kiertotalouden mukaisten ratkaisuiden käyttöönottoon on alalla siis aiheellisestikin suuri.

Vuoden 2050 rakennuskannasta suurin osa on pystyssä jo nyt. Muutoksia toimintatapoihin tulisi siis saada aikaan pikaisesti ja niiden tulisi kohdentua jokaiseen peruskorjattavaan tai uudisrakennettavaan kohteeseen. Käytännössä näin ei kuitenkaan tapahdu, vaikka kansalliset ilmastotavoitteet ja luonnonvarojen kiihtyvä hupeneminen sitä edellyttäisivät.

Halusimme Valoniassa ja Varsinais-Suomen liitossa selvittää millaiset lähtökohdat ja näkymät meillä on vaadittavien muutosten edessä rakennussektorilla alueellamme. Mitkä olisivat parhaiten skaalautuvat ja tarpeellisimmat ratkaisut rakentamisen kiertotalouden edistämiseksi? Kaipasimme juuri meidän alueemme rakennuskantaan, korjaustarpeeseen ja olosuhteisiin suhteutettuja esimerkkejä, joihin rakennushankkeiden tilaajat ja toteuttajat voisivat tarttua. Saadut syötteet kannustavat toivottavasti myös aktiivisempaan vuoropuheluun. Selvitys on saanut kiinnostuneen ja kiittävän vastaanoton.

Muutostarve ja moninaiset haasteet voivat toisinaan lamauttaa. Asukkailla on edelleen ennakkoluuloja esimerkiksi uusiomateriaaleista. Mielikuvat ja nykymarkkinat vaikuttavat merkittävästi siihen, millaisia asuntoja halutaan. Kiertotalouden mukaisia ratkaisuja ei vielä osata hankkia, tilata tai vaatia läheskään riittävissä määrin. Kiertotalouden mahdollisuuksien vieminen urakka-asiakirjoihin ja suunnitelmiin vaatiikin määrätietoisuutta. Kaikkein kokonaisvaltaisin ja -kestävin tapa rakentamisen kiertotalousratkaisujen hyödyntämiseen on huomioida ne jo tarpeita määriteltäessä.

Tarpeet itsessään ovat kuitenkin iso osa haastetta, kun olisi vastattava sekä nykyiseen että tulevaan kysyntään jo nyt muuttuvissa ilmasto-olosuhteissa. Miten osaamme nyt rakentaa niin, että ratkaisu on käyttökelpoinen ja toimiva vielä kymmenien vuosien päästä, kun asumistarpeet ja toiveet sekä elinkeinorakenne ja työn tekemisen luonne ovat muuttuneet? Tilaajalta edellytetään aktiivisuutta ja joustavuutta, kun jo suunnitteluvaiheessa tulee arvioida, mitä mahdolliset muut käyttäjät voivat toivoa. Yhtä lailla tällä hetkellä tarpeettomille tiloille tulisi aktiivisesti kehittää uusia käyttötarkoituksia – kiertotaloutta voi tehokkaimmin edistää hyödyntämällä olemassa olevaa rakennuskantaa.

Julkisen rakentamisen tulee kulkea muutoksen edelläkävijänä, jotta oltaisiin linjassa niiden kansallisten ja kansainvälisten ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden kanssa, joihin on yhdessä sitouduttu. Yritysten osaaminen ja yhteinen kehittäminen on kuitenkin välttämätöntä, jotta päästään eteenpäin. Olisi erityisen tärkeää, että rakennusurakoissa saadaan vahvistettua luottamuksen ilmapiiriä. Perimmäisen tavoitteen tulisi olla kaikkien osapuolten yhteinen: toimivat tilat, jotka osaltaan edistävät vähähiilisyyden ja kiertotalouden periaatteita koko elinkaarensa aikana.

Teksti:
Riikka Leskinen
Toimialapäällikkö
Valonia – Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2020. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy