Nämä muuttuvat vuodenvaihteessa: Yritysten verotukseen muutoksia, uusia tulkintoja tietosuojakysymyksiin

Yritysten verotukseen on tulossa vuodenvaihteessa useita muutoksia. Muutoksia tulee muun muassa Suomen oikeuteen verottaa ulkomaisia yrityksiä ja listaamattomien yhtiöiden henkilöstöantiin. Lisäksi muutoksia tulee tietosuojakysymyksiin. Keskuskauppakamari on koonnut vuoden vaihtuessa voimaan tulevat muutokset perjantaina julkaistuun juridiikkakatsaukseensa.

Suomi laajentaa maantieteellistä verotusoikeuttaan 1.1.2021 alkaen. Muutoksen myötä ulkomailla perustettuja ja rekisteröityjä yhteisöjä, kuten osakeyhtiöitä ja osuuskuntia voidaan jatkossa verottaa Suomessa maailmanlaajuisista tuloistaan, jos yhteisön tosiasiallinen johtopaikka on Suomessa.

”Uusi sääntely johtaa kaksoisasumiskonflikteihin, joissa Suomi ja ulkomaisen yhteisön rekisteröintivaltio pitävät yhtiötä yleisesti verovelvollisena. Tällaisten valtioiden välisten verotusvaltakysymysten ratkaiseminen voi kestää pitkään. Sinä aikana yritys voi joutua maksamaan veroja samasta tulosta kahteen tai jopa kolmeen valtioon. Tosiasiallisen johtopaikan käsite jäi lain esitöissä osittain epäselväksi, ja sitä tulkitaan tapauskohtaisesti”, Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää sanoo.

Kujanpää muistuttaa, että myös suomalaiskonsernien ulkomaiset holdingyhtiöt voivat tulla sääntelyn nojalla Suomessa yleisesti verovelvollisiksi.

“Suomesta käsin johdettujen ulkomaisten yritysten kannattaa olla mahdollisimman pian yhteydessä Verohallintoon verovelvollisuutensa selvittämiseksi”, Kujanpää sanoo.

Yhteisön verotuksellinen kotipaikka vaikuttaa myös yhteisön maksamien ja sille maksettujen suoritusten verotukseen. Verovelvolliselle ulkomaiselle yhteisölle maksettaviin suorituksiin kohdistuu 1.1.2021 alkaen vastaava ennakkoperintävelvollisuus kuin kotimaisille yhteisöille maksettaviin suorituksiin.

“Ne yritykset, jotka harjoittavat liiketoimintaa Suomesta käsin johdettujen ulkomaisten yritysten kanssa, voivat pyytää Verohallinnolta ennakollista kannanottoa velvollisuudestaan pidättää lähdeveroa tai toimittaa ennakonpidätys sanktioiden riskin välttämiseksi”, Kujanpää sanoo.

Vuoden alusta voimaan astuvat myös uudet henkilöstöanteja koskevat verosäännökset. Muutosten tarkoitus on edistää yhtiön omien osakkeiden käyttämistä henkilöstön palkitsemisessa. Muutokset koskevat listaamattomia yhtiöitä. Uusien säännösten myötä henkilöstön enemmistölle voidaan tarjota osakkeita merkittäväksi yhtiön nettovarallisuuteen perustuvaan matemaattiseen arvoon ilman, että osakkeiden käyvän arvon ja matemaattisen arvon välisestä erotuksesta muodostuu työntekijälle veronalaista ansiotuloa.

”Uudet säännökset tarjoavat edullisemman verokohtelun listaamattomien yhtiöiden henkilöstöanneille. Nykyisen sääntelyn puitteissa verovapaata voi olla vain enintään 10 prosentin suuruinen alennus osakkeen käyvästä arvosta. Uusi sääntely myös vähentää merkittävästi osakkeen arvostukseen liittyviä tulkintaongelmia”, Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen sanoo.

Verotuksen lisäksi myös tietosuojaa koskeviin tulkintoihin on tullut muutoksia, jotka koskevat tietojen siirtämistä EU:n jäsenvaltioiden ulkopuolisiin maihin. Euroopan tietosuojaneuvosto on antanut uusia suosituksia koskien tietojen siirtoa kolmansiin maihin. Suositusten tarkoitus on auttaa yrityksiä varmistamaan tietojen siirtoon sovellettujen suojatoimien asianmukaisuus. Suositukset tulivat noudatettavaksi välittömästi.

”Yritysten siirtäessä tietoja EU:n ulkopuolelle, esimerkiksi USA:han, niiden tulee varmistaa, että henkilötietojen suoja on järjestetty EU:n vaatimuksia vastaavalla tasolla. Nyt julkaistut suositukset tukevat yritysten suorittamaa arviointia ja sitä, että yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia sovellettaisiin johdonmukaisesti koko EU ja ETA-alueella”, Keskuskauppakamarin lakimies Minna Aalto-Setälä sanoo.

Keskuskauppakamarin juridiikkakatsaus kokoaa keskeisimmät säännökset ja sääntelyn muutokset sekä muut ajankohtaiset juridiikkaan liittyvät asiat. Katsauksessa arvioidaan myös, miten sääntely vaikuttaa yrityksiin. Katsauksen on koonnut Keskuskauppakamarin lakimies Antti Turunen yhdessä muiden Keskuskauppakamarin asiantuntijoiden kanssa ja se ilmestyy kolme kertaa vuodessa.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy