Mitä kuuluu Loimaa?

Loimaan elinkeinoelämä on vireessä ja alueelle on lähiaikoina sijoittunut uusia toimijoita lemmikkieläinrúuantuotannosta robotiikka-alan yrityksiin. Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala pitää kaupungin vahvuutena erityisesti erinomaista sijaintia kasvukolmion sisällä, saavutettavuutta sekä keskimääräistä edullisempia tuotanto- ja asumiskustannuksia. Koulutukseen ja osaavan työvoiman saantiin liittyviä ratkaisuja ja toimenpiteitä on pohditaan Loimaalla yhdessä paikallisen elinkeinoelämän ja yritysten sekä koulutuksen tarjoajien kanssa.

Kaupunginjohtaja Jari Rantala, mitä Loimaalle kuuluu?

Vauhdikas ja vivahderikas vuosi huomioiden Loimaalle kuuluu ihan hyvää. Vuosi on ollut yllätyksellinen ja ennakoimaton. Monista esimerkiksi koronaan liittyvistä ongelmista huolimatta olemme Loimaalla selvinneet kohtuullisen hyvin.

Niittukulman alueen yrityspuisto, lemmikkieläinruuan tuotannon (Rovio Pet Food ja Dagsmark) sekä teollisuuden robotiikka-alan Robotmationin uusien toimitilojen sijoittuminen Loimaalle ovat kannustavia esimerkkejä. Näiden lisäksi vireillä on parhaillaan useampia yritysten toimitilahankkeita.

Loimaalla on käynnissä paljon erilaisia elinkeinoelämän kehittämishankkeita sekä aktiivisuutta ja vireyttä yritystoiminnassa. Miksi Loimaa on kilpailukykyinen toimintaympäristö yrityksille?

Loimaan sijainti, liikenneyhteydet ja saavutettavuus sekä keskimääräistä edullisemmat tuotanto- ja asumiskustannukset Etelä-Suomen kasvukolmiossa ovat Loimaan vahvuuksia. Yrityksiä on yli 1400 ja työpaikkoja eri tuotantoaloilla noin 6500.

Loimaalla on monipuolista osaamista. Täällä on niin paikalliseen osaamiseen pohjautuvaa sekä vientiin perustuvaa teknologia-alan yritys- ja tuotantotoimintaa, robotiikan ja tekniikan tuotannon osaamista sekä esimerkiksi työkoneiden valmistuksen osaamista ja tuotantoa.

Kaupan ja palvelualan merkitys on myös tärkeä. Loimaa on seudullinen palvelukeskus. Loimaalla toimivan YTK-kassan (Yleinen työttömyyskassa) jäsenmäärä läheni vuoden vaihteessa jo 500 000 jäsentä. YTK:n palveluksessa on noin 140–150 työntekijää.

Loimaa on myös vahvaa alkutuotanto- ja maatalousaluetta. Näihin perustuvaa laajaa osaamista ja asiantuntijuutta hyödynnetään myös paikallisessa yritys- ja kehittämistoiminnassa. Perinteisen maatalouden rinnalle alueelle on kehittynyt lähiruokatuotantoon ja maaseutumatkailuun erikoistuneita maatiloja. Vahva maatalous antaa potentiaalia energiantuotantoon, kierrätysravinteisiin ja biotuotetehtaisiin liittyvään biotalouteen.

Loimaan monipuolinen yritys-, palvelu- ja elinkeinorakenne tarjoaa monia mahdollisuuksia myös uusille yrityksille ja toimialoille.  Miten Loimaa houkuttelee uusia asukkaita, työvoimaa ja veronmaksajia?

Loimaan sijainti, liikenneyhteydet ja saavutettavuus Etelä-Suomen kasvukolmiossa sekä keskimääräistä edullisemmat asumiskustannukset ovat tässä tärkeitä tekijöitä. Loimaalla on viihtyisiä, luonnonläheisiä pientaloalueita sekä kerrostaloalueita kaupungin keskustassa. Tontit ovat isoja ja edullisia. Haluamme olla turvallinen asuinpaikka. Loimaalla on keskeiset arjen palvelut asiointiin ja elämiseen.

Toimenpiteitä ovat muun muassa:

  • Loimaan vahvuuksien esiin tuominen asuinpaikkamarkkinoinnissa
  • monikanavaiset printti- ja digimarkkinointikampanjat
  • brändiuudistus käynnistymässä

Vastuullisesti hoidettu kuntatalous on hyvän, vetovoimaisen kunnan edellytys. Millä päätöksillä kuntatalous saadaan parempaan kuntoon?

Muun muassa sosiaali- ja terveyspalveluihin sekä kouluverkkoon liittyvistä talouden tasapainotustoimenpiteistä on päätetty ja niitä on toteutettu vuosina 2019–2020.  Toimenpiteet ovat edenneet ja niitä jatketaan määrätietoisesti myös jatkossa.

Koulutus ja osaamisen kehittäminen ovat kuntien tulevaisuuden menestyminen kannalta yksi tärkeimmistä kysymyksistä. Miten Loimaalla varmistetaan osaava työvoima?

Olemme pohtineet koulutukseen ja osaavan työvoiman saantiin liittyviä ratkaisuja ja toimenpiteitä syksyn 2020 aikana yhdessä paikallisen elinkeinoelämän ja yritysten sekä koulutuksen tarjoajien kanssa.

Esillä ovat olleet mm.:

  • Elinkeinoelämän ja yritysten tarpeisiin pohjautuva ammatillisen opetuksen ja ammattikorkeakoulun työelämäyhteistyö (opinnäytetyöskentely, harjoittelupaikat)
  • Ammattikorkeakoulun kehittämistoiminnan sekä opetuksen järjestämien soveltuvin osin myös Loimaalla
  • Yhteisten paikallisten ja alueellisten kehittämistoimenpiteiden kokoaminen ja rahoitusvaihtoehtojen hyödyntäminen
  • Työperäinen maahanmuutto –’’osaamisen soveltamisen muuntokoulutus’’
  • Maahanmuuttajataustaisten ryhmien pätevöittämiskoulutukset
  • Seutukaupunki-ohjelman hyödyntäminen yhteistyössä ammattikorkeakoulujen kanssa alueellisen osaamisen ja koulutuksen verkosto- ja kehittämishankkeissa.

Saavutettavuus on kilpailukykyisen kunnan edellytys. Mitkä ovat kuntanne ajankohtaisimmat infrahankkeet?

Vuoden 2020 aikana valmistui vt 9 Loimaan liittymä- ja siltajärjestelyt. Loimaan ja Varsinais-Suomen tärkeitä liikenteen infrahankkeita ovat muun muassa VT 9 Liedon asema – Aura nelikaistaistus ja Turku–Loimaa–Toijala-ratayhteys ja työssäkäyntiliikenne osana kasvukolmion ratayhteyksien kehittämistä. Kasvukolmion vaikutusalueella sijaitsee yli 54 prosenttia koko Suomen työpaikoista ja väestöstä. Laajentuvat ja vahvistuvat työmarkkina-alueet kasvattavat koko Suomen kilpailukykyä. Nopeat yhteydet ja toimiva liikennejärjestelmä ovat kehittymisen edellytys.

Mitä erityisesti toivoisit tulevilta kuntapäättäjiltä?

Kuntapäättäjän työ on pitkäjänteistä työtä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Kuntapäättäjien on hyvä luoda yhdessä kattava tietoon pohjautuva vahva yhteinen tahtotila ja tavoitteet, joilla Loimaata rakennetaan seuraavalla valtuustokaudella.

Millainen Loimaa on 10 vuoden päästä?

Loimaa tarjoaa asukkailleen turvallisen, viihtyisän ja virikkeellisen asuinympäristön ja yrityksilleen vetovoimaisen ja kilpailukykyisen alueellisen palvelu-, osaamis-, tuotanto- työpaikkakeskittymän keskellä kasvavaa Lounais-Suomea.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy