Blogi: EU:n koronatukien käytön on oltava Suomessa tehokasta

Tekstin kirjoittaja Olli Hakala on Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö.

Kirjoitus on julkaistu alun perin Turun Sanomien mielipideosastolla 27.1.2021.

Päätökset Suomen kestävän kasvun ohjelmasta, eli Euroopan unionin koronatukirahojen Suomen osuudesta tehdään näinä viikkoina. Rahojen jako eri toimialojen tai teemojen alle on päätetty jo syksyllä, mutta rahojen määrä on matkan varrella vähentynyt 2,7 miljardiin euroon. Kyseessä on silti massiivinen summa – reilusti enemmän kuin kaikki tähän asti kotimaassa myönnetyt koronatuet. Ilmeisesti miljoonista puhuttaessa julkinen keskustelu on helpompi saada liikkeelle, sillä näiden miljardien kohdalla julkinen debatti on ollut minimissä.

Tulevista tukirahoista tiedetään muun muassa se, että suurin yksittäinen potti menee vihreään siirtymään ja rahat jaetaan olemassa olevien instrumenttien ja kanavien kautta. Paljon on siis vielä hämärän peitossa, mutta ihan jokaisen suomalaisen olisi syytä pohtia, mitä rahoilla halutaan saada aikaan ja miten tämä parhaiten saavutetaan. Vihreä siirtymä on tärkeä tavoite ja luo parhaassa tapauksessa kasvua vuosikymmenten päähän, mutta on terminä niin yleisellä tasolla, että teeman alle voi sijoittaa lähes hankkeen kuin hankkeen. Helposti käy niin, että olemassa olevien instrumenttien säännöt ja linjaukset määrittelevät rahankäyttöä. Tämä ei välttämättä ole tarkoituksen mukaista, kuten kävi karusti ilmi Business Finlandin ja ELY:n vuonna 2020 jakamien tukirahojen rajausten saamasta kritiikistä. Silloin tukirahoista tehtiin päätökset tulipalokiireellä ja valtio oli pakotettu toimimaan olemassa olevien säädösten puitteissa. Tällä kertaa saman syyn taakse ei voida käpertyä. Päätökset EU-rahoituksesta tehtiin kesällä ja valtiohallinto on kunniakkaasti kiertänyt maata kuuntelemassa eri osapuolien mielipiteitä rahanjaosta. Kerätyt näkemykset pitää vielä sitoa yhteen toimivaksi kokonaisuudeksi.

Ensinnäkin Suomen kannalta on kriittistä, että raha jakautuu niille toimijoille, jotka pystyvät sen tehokkaasti käyttämään hyödykseen ja tätä kautta luovat kasvua sekä kasvattavat työn tuottavuutta koko maassa. Välikäsiä tulisi olla vähän, jotta mahdollisimman suuri osa rahasta suuntautuisi tehokkaaseen käyttöön. Hankekokonaisuuksien prioriteettien tulisi olla selkeitä ja konkreettisia. Yritysten tulisi pystyä hakemaan tukea suoraan ja tuen ehtojen tulisi olla tarkoituksenmukaisia.

Tämänhetkisen kansallisen linjauksen mukaan EU-tukirahaa ei voida käyttää infrastruktuurihankkeisiin, esimerkiksi teiden ja raiteiden tai viennin kannalta elintärkeiden linkkien – satamien, lentokenttien – vahvistamiseen. Liikennehankkeet ovat kuitenkin taloudellisen elvytyksen kannalta tehokkaita ja lisäävät alueellista saavutettavuutta sekä investointeja. Liikennehankkeet ovat tärkeitä myös päästövähennysten kannalta. Linjausta olisi syytä tarkastella kriittisesti.

Olemassa olevien kanavien käyttäminen rahan jakamiseen on toki siinä mielessä tehokasta, että organisaatiot ovat jo olemassa, mutta jos se samalla tarkoittaa rahan jakamista tilanteeseen sopimattoman ja vanhentuneen maantieteellisen jaon mukaan, joudutaan tehokkuudesta ja rahan tuottavuudesta nipistämään. Jos rahaa alueellisesti jaetaan, niin tulisi huomioida sen alkuperäinen tarkoitus: koronapandemiasta selviäminen. Nykytilanteessa raha jakautuu EU-jäsenmaiden välillä pandemian taloudellisten vaikutusten mukaan, mutta Suomen sisällä tilanne saattaa olla päinvastainen: osa olemassa olevista instrumenteista suosii Itä- ja Pohjois-Suomea.

Yksi kansallisten koronatukien suurimmista haasteista on ollut viestinnällinen: tukia on paljon, ehdot ovat monimutkaisia ja osin tulkinnanvaraisia, poikkeuksia on runsaasti ja vastuutahoja paljon. Kokonaisvaltaista viestintää eri tukimuodoista on saanut mediasta ja järjestöiltä, mutta ei valtiohallinnolta. EU-tukipaketin kohdalla tämä ongelma tulee moninkertaistumaan ja pelkkä epätietoisuus luo paljon turhaa työtä niin julkishallinnolle, yrityksille kuin muillekin toimijoille. Valtiohallinnon tulisi luoda keskitetty kanava ja sen myötä yhtenäistetty viestintä ja tukipalvelu kaikille eri tukimuodoille. Yhden luukun periaate.

Kestävän kasvun ohjelma on välttämättömyys, jotta koronan tuomat talouden haasteet selätetään, mutta myös suuri mahdollisuus. Tuskin koskaan Suomen talouden uudistamiseen on ollut käytettävissä kerralla miljardeja euroja. Päätöksiä tehdään nyt, niiden onnistuminen on meidän kaikkien yhteinen etu.

Olli Hakala
edunvalvontapäällikkö
Turun kauppakamari

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy