EU ei saa kääntyä kauppapolitiikassa sisäänpäin

Euroopan komission tänään julkistamat kauppapoliittiset linjaukset korostavat EU:n strategista riippumattomuutta, mikä voi muodostua ongelmaksi Suomen taloudelle, muistuttaa Keskuskauppakamarin johtaja Timo Vuori.

Koronapandemia on herättänyt eri maat kehittämään yhteiskunnan kriisikestävyyttä ja talouden omavaraisuutta. Suurten kotimarkkinoiden maille tämä sopii mainiosti, sillä koronakriisin varjolla voidaan sopivasti vetää kotiinpäin ja asettaa rajoituksia kansainväliselle kaupalle. Timo Vuoren mukaan EU:ssakin on merkkejä tästä.

”Jos kaikki maat kääntyvät sisäänpäin, ulkomaankaupasta riippuvainen, pienen kotimarkkinan Suomi on suurimpia kärsijöitä”, sanoo Vuori.

Vuoren mukaan EU ei saa nyt kääntyä sisäänpäin, vaikka muu maailma ottaisi askelia kohti nationalismia ja regionalismia.

”Toki EU:n on itse varmistettava 450 miljoonan kuluttajan sisämarkkinoiden parempi toimivuus 27 EU-maan kesken. Se on meidänkin yritysten ensisijainen kotimarkkina, ja toimiva sisämarkkina vahvistaa EU:n asemaa globaaleissa kauppapolitiikan haasteissa”, sanoo Vuori.

Suomen suorasta viennistä yli 50 prosenttia suuntautuu EU-maihin ja tuonnista jopa lähes 60 prosenttia tulee EU-maista, mutta EU:n ulkopuoliset markkinat ovat Suomelle erityisen tärkeät.

EU:n tehtävä pragmaattista, ei idealistista kauppapolitiikkaa

Markkinaliberaalin Iso-Britannian EU-eron jälkeen perinteisesti protektionistisen Ranskan painoarvo EU:n kauppapolitiikassa vahvistuu, mikä tuntuu sopivan myös suuren kotimarkkinan Saksalle. Sen sijaan Suomelle tämäkin voi aiheuttaa vaikeuksia, sillä EU-maista olemme poikkeuksellisen riippuvaisia EU:n ohella Kiinan ja USA:n markkinoista, Vuori muistuttaa.

”EU:n kauppasuhteiden kärjistyessä Kiinan tai USA:n kanssa, Suomi olisi suurimpia häviäjiä”, sanoo Vuori, joka toimii myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitean jäsenenä ja ainoana suomalaisena sen kauppapoliittisessa komiteassa.

Vuoren mukaan EU:n kauppapolitiikassa on nyt ymmärrettävä viennin ja tuonnin tärkeyden ohella entistä syvällisemmin globaalin talouden arvoketjut ja niiden merkitys eri EU-maille.

”Euroopassa ei kannata nyt lähetä rakentamaan ”Eurooppa-linnaketta” edes kauppapoliittisin toimin. Esimerkiksi EU:n yksipuoliset hiilitullit johtaisivat kauppasotaan”, Vuori sanoo.

Vuoren mielestä EU:n on jatkettava määrätietoisesti kauppaneuvotteluita EU:n ulkopuolisten maiden kanssa varmistaakseen yrityksillemme parempi markkinoillepääsy ja reilumpi kilpailu

”Jo tehdyt yli 70 kauppasopimusta ovat hyödyttäneet Suomeakin merkittävästi. Suomen vienti Etelä-Koreaan kasvoi vuodessa lähes 40 prosenttia, kun EU oli saanut valmiiksi kauppasopimuksen maan kanssa, ” muistuttaa Vuori.

EU:n kauppapolitiikan pitää nyt tukea kansainvälistä sääntöpohjaista kaupan sääntelyn kehittämistä ottaen toki huomioon ympäristöä, ilmastoa ja työelämää koskevat kansainväliset sitoumukset.

”EU:n kauppapolitiikan on oltava pragmaattista, mutta vältettävä idealismia, vaikka ekologiset ja sosiaaliset tavoitteet ovat osa kauppaneuvotteluita. Kauppapolitiikalla ei voi korjata muiden politiikan toimien epäonnistumisia. Kritiikkiä saanut EU-Kiina investointisopimuskin on askel eteenpäin, jos se käytännössä lisää ennakoitavuutta ja kaupankäynnin tasapuolisuutta”, sanoo Vuori.

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy