Yksityisen sektorin Kela-korvauksen poistamisella vihjailukin on vastuutonta

Eduskunnassa on tällä viikolla keskusteltu sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksesta, kun perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru vastasi hallitukselle aiheesta esitettyyn välikysymykseen. Oppositiossa kritisoitiin hallituksen esittämää sote-uudistusta muun muassa siitä, että se ei nopeuttaisi ihmisten hoitoon pääsyä eikä hillitsisi sote-kustannusten nopeaa kasvua vaan toimisi päinvastaisesti. Ideologisten ja poliittisten päämäärien nähtiin ohittavan kansanterveydellisiä ja taloudellisia tavoitteita. Hallituksen esityksestä kritisoitiin myös ehdotettua Kela-korvausjärjestelmän purkamista

Viimeisin nousi esille myös päivän (2.6.) Helsingin Sanomissa  julkaistussa opetusministeri Jussi Saramon haastattelussa. Saramon mukaan vasemmisto suhtautuu torjuvasti palveluiden yksityistämiseen, ulkoistamiseen ja yhtiöittämiseen ja hänen mukaansa sote-uudistuksen myötä yksityisen hoidon Kela-korvauksista tulisi luopua.  Tämä esitetty yksityiseltä sektorilta ostettavan hoidon Kela-korvauksen poistaminen ei kuitenkaan palvelisi yhteiskuntaa tai yrityksiä saatikka yksittäisiä ihmisiä eli palvelujen varsinaisia käyttäjiä.  

Saramon mukaan jokainen voisi edelleen halutessaan käyttää yksityisiä palveluita omakustanteisesti. Tämä ei kuitenkaan palvelisi ketään ja terveyserojen kuilu luultavasti vain kasvaisi eri sosioekonomisessa asemassa olevien suomalaisten kesken. Kaikista varakkaimmat ihmiset voisivat edelleen käyttää huoletta yksityisiä palveluita. Moni keskituloinen taas siirtyisi käyttämään nyt jo osin ruuhkautuneita julkisia palveluita. Tämä pidentäisi jonotusaikoja myös niiden ihmisten osalta, joilla ei ole varaa hakea palvelua muualta. Lisäksi merkittävä osa Kela-korvattavasta hoidosta on sellaista, jota ei juuri julkiselta puolelta löydy, esimerkiksi silmälääkärien ja gynekologien palvelut sekä hammashoito. 

Ajatus yksityisen sektorin Kela-korvauksen poistamisesta on kestämätön myös yritysten näkökulmasta. Sosiaali- ja terveysalan yritykset odottavat hallituksen toimilta ennakoitavuutta ja ennustettavuutta. Edes ehdotus Kela-korvauksen poistamisesta on tässä suhteessa kuin ämpärillinen jääkylmää vettä niskaan. Kolmannen sektorin ja yksityisen puolen sotepalvelutuottajat ovat todella suuren haasteen edessä puntaroidessaan investointeja jatkossa. Yksityiset yritykset ja kolmannen sektorin toimijat pitäisi poissulkemisen sijaan ottaa entistä laajemmin mukaan tuottamaan palveluita julkisen puolen rinnalle. 

Turun kauppakamarilla nostimme jo vuosi sitten esiin huolen yksityisen sektorin palveluiden saatavuuden merkittävästä rajoittamisesta

Keskuskauppakamarin mukaan Suomessa toimii tällä hetkellä yli 18 000 yksityisen sektorin sote-alan yritystä. Yhteistyö yritysten ja julkisen sektorin välillä sote-palveluiden tuottamisessa on jo nyt laajaa ja tiivistä eikä yritysten mahdollisuuksia tuottaa julkisia sote-palveluita ole mitään syytä heikentää. Yrityksissä oleva osaaminen ja innovaatiot kannattaa hyödyntää myös julkisten palveluiden tuottamisessa. 

Ministeri Krista Kiuru päätti maanantaisen vastauksensa hallituksen välikysymykseen seuraaviin sanoihin: ”Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistusta on tehty vuodesta 2007. Eduskunnalla on nyt ensimmäistä kertaa käsiteltävänä perustuslain mukainen esitys sote-uudistukseksi. Sen hyväksyminen mahdollistaisi sen, että pääsisimme vihdoin keskittymään rakenteiden uudistamisen sijasta palveluiden kehittämiseen.” Kaikki osapuolet siirtyisivät varmasti mielellään jo palveluiden kehittämiseen. Esityksen läpivieminen vain siksi, että se ei vuosien viilaamisen jälkeen ole perustuslain vastainen, ei kuitenkaan ole perusteltavaa.  

Harmaantuvassa Suomessa ei ole varaa tehdä tämän kaltaisia uudistuksia ideologia edellä, vaan käytännönläheisesti ja päämäärä mielessä pitäen. Sote-uudistuksen tavoitteena on laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen takaaminen kaikille sekä hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Tähän tulisi pyrkiä ilman, että samalla puretaan ja romutetaan toimivia rakenteita kuten vaikka yksityisen sektorin tarjoaman hoidon Kela-korvattavuus.   

PAULIINA FORSMAN
edunvalvontapäällikkö

puh. 040 730 9924 (ma-to)
pauliina.forsman@turku.chamber.fi

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy