Miljoonainvestoinnit viivästyvät kunnissa hitaan kaavoitusprosessin takia

Kaavoituksen ja luvituksen hitaus on merkittävin syy kuntiin tehtävien investointien viivästymiseen. Kauppakamarien tekemässä kyselyssä 10 prosenttia vastanneista yrityksistä kertoi, että kaavoitus- ja luvitusprosessi on hidastanut investointeja merkittävästi. Viivästyneistä hankkeista 30 prosenttia oli arvoltaan yli 5 miljoonan euron investointeja.

Turun kauppakamarin jäsenistä 11,9 prosenttia kertoi yritysten investoinnin viivästyneen tai peruuntuneen viranomaislupiin liittyneiden syiden vuoksi. Varsinais-Suomen alueella viivästyneistä hankkeista 37,5 prosenttia oli yli 5 miljoonan euron investointeja. Erityisesti rakennusluvat aiheuttavat päänvaivaa.

”Kasvukuntien väestötavoitteet eivät toteudu ilman riittävää ja kohtuuhintaista asuntotuotantoa. Tämä edellyttää kunnilta riittävän nopeaa ja ennakoitavaa kaavoitusta ja rakennusluvitusta. Juhlapuheet eivät riitä, myös yksittäisten kaava- ja rakennuslupapäätösten tulee johtaa tähän suuntaan. Yritysten vastuullisuudesta puhutaan, myös kunnilta voidaan edellyttää yhteiskuntavastuuta asukkaitaan ja yrityksiään kohtaan”, sanoo Talonrakennusteollisuus ry:n Turun toimiston aluepäällikkö ja Turun kauppakamarin Kiinteistö- ja rakennusalan valiokunnan jäsen Markku Leppälehto.

Kauppakamarin kyselyssä niin sanottua yhden luukun periaatetta pidettiin parhaana tapana nopeuttaa prosesseja. Tätä kannatti 45 prosenttia kyselyyn vastanneista. Nykyään yritykset joutuvat hakemaan investoinneilleen monia eri lupia usealta eri taholta.

”Kun puhutaan yli viiden miljoonan euron investoinnista, puhutaan jo todella suurista summista. Nämä investoinnit tuovat kuntaan työpaikkoja ja sitä myöten verotuloja. On kaikkien etu, että kaavoitus- ja luvitusprosesseista saadaan ennakoitavia ja sujuvia”, sanoo Keskuskauppakamarin johtava liikenne- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Päivi Wood.

Toiveena yhteistyön tiivistäminen

Selkeimmin vastauksissa nousi esille yritysten toive nykyistä parempaan yhteistyöhön kaavoituksen valmistelussa yhdessä kunnan ja yksityisten toimijoiden välillä. Nykyisellään yritysten on vaikea ennakoida viranomaisten valmistelutyötä. Yhteistyön tiivistäminen toisi investointeihin varmuutta.

”Lupavalmistelun resursseja on lisätty vuoden 2020 aikana. Rakennuslupaneuvonnan saatavuuden parantamisella on pyritty vapauttamaan lupavalmistelijoiden työaikaa itse lupahakemusten käsittelyyn, mikä nopeuttaa hakemusten läpimenoa. Lisäksi helmikuussa 2021 on aloitettu sähköisen prosessin läpikäyminen, jonka tavoitteena sujuvoittaa rakennusvalvonnan omaa valmisteluprosessia erityisesti lupien käsittelyssä”, kertoo Turun kaupungin kaupunkiympäristöjohtaja Christina Hovi.

Turun osalta rakennusvalvonnan lupavalmisteluresurssit ovat vuoden 2020 ensimmäisellä puoliskolla olleet historiallisen vähäiset. Siitä huolimatta lupia uusille asunnoille myönnettiin vuonna 2020 enemmän kuin koskaan aikaisemmin Turussa.
Hovin mukaan viime vuosina on saatu uusia isoja alueita kaavoitettua ja rakenteille kuten esimerkiksi Herttuankulma, Kirstinpuisto, Pukkila ja parhaillaan valmistumassa Pihlajaniemi, Areenahanke ja Parkin kentän asemakaavat. Nämä ovat tuoneet ja tuovat merkittävän määrän rakentamismahdollisuuksia. Lisäksi resursseja on pyritty parantamaan konsulttien käyttöä lisäämällä. Nykyään myös alueiden infra suunnitellaan kaavoitusprosessin aikana. Uusi toimintamalli tulee parantamaan asemakaavojen laatua ja kustannussuunnittelua sekä erityisesti nopeuttamaan alueiden rakentumista.

Valitusoikeuden rajausta toivoi lähes puolet

Kaavoituksen valitusoikeuteen rajausta toivoi 47 prosenttia kyselyyn vastanneista yrityksistä.

”Valitusoikeus kuuluu demokratiaan, eikä vaikuttamisen mahdollisuutta haluta poistaa, viime kädessä se toimii myös osallistumisen perälautana. Valitusoikeus on kuitenkin nykyisellään hyvin laaja ja valitusprosessit saattavat pahimmillaan viivästyttää investointeja useilla vuosilla. Valitusprosessien nykyinen kesto ei ole kenenkään etu. Valitusoikeuden tiukemmalla ajallisella rajaamisella olisi jo paljon merkitystä”, Wood sanoo.

Ennakoitavuuden ja sujuvuuden takaamiseksi kaavoituksessa tarvitaan myös vahvempaa selkänojaa, joka voidaan taata ainoastaan lainsäädännön kautta.

”Meneillään oleva maankäyttö- ja rakennuslain uudistus on valitettavasti ajelehtimassa suuntaan, jonka horisontissa ei näy alueidenkäytön ketterä, yksinkertainen tai rivakasti toimiva järjestelmä, jonka avulla investointeja voitaisiin houkutella”, toteaa Wood.

Kauppakamarien jäsenyrityksille tehty kysely toteutettiin keväällä 2021 ja kyselyyn vastasi 807 yritystä eri puolilta Suomea.

 

Lisätiedot:
Turun kauppakamari, toimitusjohtaja Kaisa Leiwo, puh. 040 5566 697, kaisa.leiwo@turku.chamber.fi

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy