Pyöräilyn suosio jatkaa kasvuaan

Polkupyörien maahantuonti- ja tukkuyritys Oy Huntteri Ab:n taival alkoi Turussa vuonna 1994, kun vahvaa pyöräilyosaamista omaava Tapio Hirvaskari perusti yrityksen. 1990-luvun alkupuolella maastopyöräily suhahti suosioon. Tähän buumin tarttuminen on pitänyt Huntterin yhtenä Suomen suurimmista polkupyörien ja tarvikkeiden tukkuliikkeistä sekä merkittävänä alan maahantuojana.

Huntterin painotus on säilynyt polkupyörissä, vaikkakin 2000-luvun puolivälissä rullaluistininnostus rantautui voimakkaasti myös Suomeen. Luisteluinnostus oli hetken jopa niin valtaisa, että pelkästään sillä olisi voinut pitää liikettä pystyssä. Seuraava trendi teki kuitenkin jo tuloaan.

Vuosina 2007–2008 pyöräilyharrastus alkoi kiinnostaa suuria massoja ja maastopyöräilyn suosio kasvoi. Mukaan liittyi myös maantiepyöräily ja lopulta triathlon. Nykyisin vilkasta kauppaa tehdään niin maastopyörien, sähköpyörien kuin maantiepyörien osalta. Harrastus on viimeisen 15 vuoden aikana kasvanut.

Kauppatieteitä opiskelleen Juho Huttusen silmiin osui 2007 ilmoitus, jossa haettiin Huntterille tuotepäällikköä. Pyöräilystä kiinnostuneen, ja siinä myös Turun Urheiluliiton joukoissa kilpailleen, Huttusen mielenkiinto heräsi:

”Ajattelin, että se voisi olla minulle sopivaa. Sain paikan, ja samoihin aikoihin tapahtui kentällä muutos harrastepyöräilyn suosiossa. Toin osaamista sille puolelle, ja olin kohta usean tuotemerkin päällikkö”, Huttunen muistelee.

Huntterin osakkaaksi hän ryhtyi 2009, ja viime syksynä vuorossa oli siirtyminen toimitusjohtajaksi. Keväällä Hirvaskari myi osuutensa yrityksestä ja uusina omistajina aloittivat maaliskuussa Anssi ja Juhani Elomaa. Hirvaskari jatkaa edelleen yrityksen hallituksen puheenjohtajana.

Huntteri on viime vuosina kasvanut nopeasti ja tehnyt myös uusia rekrytointeja. Yrityksen vuosittain kasvu on ollut 10–20 prosentin luokkaa. Luku kertoo pyöräilyn kasvavasta suosiosta. Kauden 2020 liikevaihto oli 20M€.

”Kuuntelemme herkällä korvalla, mitä maailmalla tapahtuu. Pysymme trendeissä kiinni ja olemme osanneet tehdä oikeita valintoja”, summaa Huttunen menestyksen salaisuuden myös tulevaisuudessa.

Suomi on pyöräilymaa

Suomalaiset ovat hyviä pyöräilemään, ja Suomi yltää jopa Keski-Euroopan isojen pyöräilymaiden tasolle.

”Suomessa lähes jokainen oppii pyöräilemään. Ulkona liikkumisen kulttuuri on täällä valmiina olemassa. Lapsille hankitaan hyvin pieninä polkupyörät käyttöön. Myös koulumatkoja voidaan turvallisesti taittaa polkupyörällä, joka on monissa maissa mahdoton ajatus.”

Suomessa on jo jonkin aikaan ollut käynnissä hyvinvointitrendi. Omasta terveydestä ja hyvinvoinnista kannetaan vastuuta ja pidetään entistä parempaa huolta.

”Pyöräily on tuonut tähän hyvinvoinnin edistämiseen oman osansa mm. maastopyöräilyn kautta. Pyörä otetaan mukaan reissuille, ja liikenteessä näkeekin aina vain enemmän ajoneuvoja, joiden telineille on nostettu pyörät”, kuvailee Huttunen.

Sähköpyöräilytrendi jatkuu ja vahvistuu

Ajankohtainen aihe alalla on työmatkapyöräily, joka liittyy myös sähköpyöräilyn voimakkaaseen yleistymiseen. Vielä 15 vuotta sitten sähköpyörien ajateltiin olevan pelkästään vanhusten liikkumisen apuvälineitä. Tänä päivänä sähköisiä pyöriä näkee kaikkialla ja myös kaikenikäisillä. Myös pyörien tekninen kehitys on ollut huimaa.

Vuoden 2021 alusta lähtien työsuhdepyöräetu on ollut tuloverovapaa 1200 euroon asti. Verovapaita ovat myös pyörän huolto ja korjaus (20€/kk) sekä lisävarusteet, kuten ajovalot, lukitus, nastarenkaat sekä pyöräilykypärä.

”Etäisyydet muuttuvat helpommin pyöräiltäviksi, sillä kymmenen kilometrin taittaa vaivatta sähköpyörällä”, arvioi Huttunen.

Hyvätasoisen sähköpyörän saa hankittua tällä hetkellä noin 2500 eurolla. Suomessa myydään vuodessa noin 300 000 pyörää, joista jo 40–50 000 on sähköpyöriä. Sähköpyörän suosiolle ei näy hiipumista, päinvastoin.

Koronapandemia on osaltaan kiihdyttänyt sähköpyörien kysyntää. Huttunen oikoo käsityksiä siitä, että sähköpyöriä ei enää saisi hankittua. Jonkin tietyn mallin toimitus voi viivästyä suuren kysynnän vuoksi, mutta pääsääntöisesti toimitusajat ovat säilyneet kohtuullisina.

Sähköisen liikkumisen ja työmatkapyöräilyn myötä myös talvipyöräily on lisännyt suosiotaan. Varusteet ovat korkeatasoisia ja myös asennetta löytyy. Talvipyöräilyosaaminen on Suomessa hyvällä mallilla, ja Huntterikin myy kotimaisia Lieksassa valmistettuja nastarenkaita. Talvipyöräilyn esimerkkikaupunkina pidetään Oulua, mutta kyllä Turussakin osataan. Huttusen mukaan Turku on hyvä pyöräilykaupunki mm. talvikunnossapidon osalta, ja talvipyöräilyn testireittikin löytyy.

Juho Huttunen on kiertänyt pyörällä monia reittejä eri puolilla maailmaa, mutta yksi on ylitse muiden:

”Mallorcalla on maailman hienoimmat maantiepyöräilyreitit. Autoliikennettä ei ole paljoakaan, ja saarelta löytyy pitkää maantieosuutta sekä hyviä reittejä ylös vuorille.”

Myös läheltä löytyy suositeltavia kohteita, joihin suunnata:

”Littoistenjärven seudulta löytyy loistava maastopyöräilyreitti.”

Pyöräily monissa muodoissaan on säilynyt rakkaana harrastuksena, vaikka kilpatasolle harjoitustunnit eivät enää nykyään riitä. Talvella Huttusen harrastuksiin kuuluu myös juokseminen ja kesällä purjehditaan yhdessä perheen, vaimon ja kahden lapsen, kanssa.

Lisätietoa pyöräilystä: https://pyoraliitto.fi/
Sähköpyörävaihtoehtoihin voi tutustua myös www.huntteri.fi

Artikkeli on julkaistu Turun kauppakamarin lehdessä 3/2021

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy