Yritysten myönteisenä jatkuneiden suhdanneodotusten uhkana muun muassa komponentti-, kontti- ja työvoimapula

Turun kauppakamarin ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) jokavuotisessa Elinkeinoelämän foorumissa luotiin lokakuun lopussa katsaus yritysten suhdanneodotuksiin. EK:n julkaiseman suhdannebarometrin mukaan myönteisenä jatkunut suhdannetilanne alkaa pikkuhiljaa heikentyä muun muassa kustannusten nousun, globaalien logistiikkaketjujen ongelmien sekä työvoiman heikon saatavuuden vuoksi. Lounais-Suomen aluebarometrissa pula ammattitaitoisesta työvoimasta nousikin merkittävimmäksi tuotantokapeikoksi.

Syksyn 2021 tilaisuudessamme olivat puhumassa EK:n johtava ekonomisti Penna Urrila sekä EK:n kauppapolitiikan johtaja Timo Vuori. Mitä Suomen yrityksillä sitten siintää horisontissa heidän mukaansa?

Penna Urrilan mukaan korona kaivoi talouteen esimerkiksi finanssikriisiä huomattavasti syvemmän kuopan, mutta sieltä on vastaavasti kivuttu ylös paljon nopeammin. Maailmankauppa on jo nyt noussut koronaa edeltävälle tasolle ja työmarkkinat ovat alkaneet toipua koronasta. Suomenkin teollisuus on lähtenyt vauhdilla kasvuun, joskin kapasiteetti- ja materiaalipula luovat synkkiä pilviä teollisuuden näkymien ylle.

Positiiviset suhdannenäkymät ovat muutenkin jo vaimentumassa ja yrityksiä kiusaavat muun muassa komponenttipula, konttipula sekä jo mainittu puute osaavasta työvoimasta. Suomella on myös monia rakenteellisia ongelmia ratkaistavanaan.

Korona on lisäksi kohdellut eri toimialoja hyvin erilaisin tavoin. Siinä missä esimerkiksi vähittäiskauppa on porskuttanut koronasta huolimatta ja jopa sen siivittämänä, on tapahtuma- ja matkailualalle luettu madonluku toisensa perään. Miten käy näille jo valmiiksi takamatkalta lähteville aloille, joilta työvoimaa on siirtynyt korona-aikana paremmin pärjänneille aloille ja jotka kaipaisivat edelleen kipeästi esimerkiksi ulkomaisia turisteja? Jäävätkö ne paitsioon kasvusta?

Timo Vuori loi puheenvuorossaan katsauksen viennin näkymiin, jotka varmasti kiinnostavat vientivetoisessa Varsinais-Suomessa. Vuoren mukaan koronan jälkeinen ”uusi normaali” asettaa yrityksille uusia haasteita vanhojen rinnalle. Moni yritys ja toimiala on huomannut koronan myötä esimerkiksi globaalien tuotantoketjujensa haavoittuvuuden.

Vuoren mukaan korona on myös tuonut politiikan sekä itä-länsi -asetelman aivan uudella tavalla takaisin talouteen ja teknologiaan. Suomalaisten yritysten näkökulmasta tämä saattaa ääritilanteessa merkitä jopa valintatilannetta kahden eri markkinan välillä. Selvää joka tapauksessa on, ettei teknologian mahtimaa Suomi tule välttymään suurvaltojen sapelinkalistelulta.

Suomalaisyritysten viennin näkymiin vaikuttavat Vuoren mukaan myös erilaiset megatrendit. Esimerkiksi Euroopan Unionin koronaelvytys, kaupungistuminen ja digitalisaatio ovat suomalaisyrityksille valtavan potentiaalin mukanaan tuovia ilmiöitä. Syrjäisestä sijainnistaan huolimatta Suomella on hihassaan valtteja, kuten suhteellisen neutraali status sekä korkea teknologinen osaaminen. Seminaarin lopuksi Vuori jakoi vielä vinkkinsä vientiyrityksille. Koronasta viisastuneina esimerkiksi hankintaketjuja ja logistiikkaa voi olla viisasta hajauttaa. Yritysten hallituksissa tulisi myös olla riittävästi kansainvälisen toimintaympäristön ymmärrystä.

Suomen talous on siis lähtenyt koronan pahimman aallonpohjan jälkeen hyvään kasvuun, mutta sitä hidastavat erilaiset pullonkaulat, kun pulaa on hieman kaikesta mahdollisesta aina mikrosiruista tiettyihin raaka-aineisiin. Pula osaavasta työvoimasta on ollut varsinaissuomalaisten yritysten kasvun tulppana jo ennen korona-aikaa. Tuorein suhdannebarometri osoittaa, että työvoiman paremman saatavuuden eteen pitää jatkossakin tehdä töitä hartiavoimin ja laajalla keinovalikoimalla aina koulutuksen sisältöjen kehittämisestä kannustinloukkujen purkamiseen ja työvoiman liikkuvuuden helpottamiseen.

Pauliina Forsman
edunvalvontapäällikkö
Turun kauppakamari

Turun kauppakamari on Varsinais-Suomen alueella elinkeinoelämän edunvalvojana, kouluttajana ja asiantuntijana toimiva organisaatio. Kauppakamari on linkki yritysten ja julkisten päättäjien välillä ja sen toiminta perustuu kauppakamarilakiin ja vapaaehtoiseen jäsenyyteen. Turun kauppakamari on perustettu vuonna 1917 ja se on yksi Pohjoismaiden suurimmista kauppakamareista.

©Turun kauppakamari 2021. Kaikki oikeudet pidätetään. Toteutus Sofokus Oy