Valtion infrainvestointiohjelma on hyvin tehty, mutta rahoitus jää kauas tarpeista


– Varsinais-Suomen merkittäviä hankkeita puuttuu väyläverkon investointiohjelmaluonnoksesta

 

Väylävirasto on laatinut valtion väyläverkon investointiohjelman vuosille 2023–2030 osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa. Keskuskauppakamarin mukaan investointiohjelma ansaitsee ison kiitoksen selkeydestä ohjelman lähtökohdille ja valmisteluperiaatteille, mutta sellaisenaan ohjelma ei vastaa tarpeisiin. 
 

”Talouskehyksen raamittama investointiohjelma ei pysty vastaamaan siihen muutokseen, joka liikennesektorilla on käynnissä. Liikenteen päästövähennystavoitteet ja Suomen logistisen sijainnin muutos on huomioitava paremmin”, toteaa Keskuskauppakamarin johtava asiantuntija Päivi Wood
 

Investointiohjelman lausuntoaika päättyy 2.5. Keskuskauppakamarin näkemyksen mukaan investointiohjelman rahalliset resurssit eivät kohtaa lähellekään tarpeita.  
 
”Tarvitaan kaikkiin liikennemuotoihin osoitettujen määrärahojen huomattavaa nostoa tai uusia rahoitusmalleja rahoituspohjan täyttämiseksi. Tämä on erityisen ajankohtaista nyt”, sanoo Wood. 

Turun kauppakamarin edunvalvontapäällikkö Satu Lindén tuo esille, että investointiohjelmaluonnoksessa osoitetaan edelleen maantiehankkeiden suurin yksittäinen rahoitus, 189 miljoonaa euroa, E18 Turun kehätielle (kantatie 40) Raision keskustassa.

”Rahoitus on edellytys yhden Suomen merkittävimmän päätieväylän kuntoon saattamisessa. Päätös hankkeen käynnistämisestä tulisi saada vielä kuluvana vuonna, sillä esimerkiksi Naantalin sataman uudet liikennöintiin tulevat alukset lisäävät todennäköisesti entisestään rekkaliikennettä jo valmiiksi ruuhkaisella kehätiellä”, sanoo Lindén.

Liikenneturvallisuus tulisi huomioida

Varsinais-Suomen näkökulmasta Lindén toivoisi investointiohjelman huomioivan paremmin liikenneturvallisuuden.

”Investointiohjelman luonnoksesta puuttuvat esimerkiksi Varsinais-Suomessa valtateiltä 8 ja 9 liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömät parannustoimenpiteet”.

Lisäksi luonnoksesta puuttuu useita muitakin alueelle tärkeitä hankkeita. Raideliikenteen kehittämishankkeista luonnokseen toivottaisiin Tunnin juna, Espoo–Salo-oikorata ja Salo–Turku-kaksoisraide ja tieliikenteen kehittämishankkeista mm. E 18 kehätien Naantali–Raisio-väli, Mt 180 Kurkela-Kuusiston väli sekä Salon itäisen ohikulkutien toinen vaihe.

Venäjän hyökkäyssodan myötä myös Suomen logistinen sijainti on muutoksen kourissa. Venäjän ilmatilan sulkeminen, konttiliikenteen ongelmat sekä kohonneet energian hinnat vaikuttavat suoraan kuljetuskustannuksiin. Päivi Woodin mukaan liikennehankkeet tukevat alueellista saavutettavuutta ja lisäävät investointeja Suomeen.  
 
”Näillä tekijöillä on myös merkittävä vaikutus kuljetusten toiminta- ja huoltovarmuuteen, ja viime kädessä siihen, mikä on Suomen logistinen sijainti ja sen strategien tulevaisuus idän ja lännen solmukohdassa. Suomessa on pidettävä huolta siitä, että suhteellinen logistinen sijaintimme ja sen strateginen hyödyntäminen eivät karkaa yhä kauemmas maailman markkinoilta kohoavien energiahintojen ja rapautuvien yhteyksien myötä”, toteaa Wood.

Lisätiedot:

Keskuskauppakamari
Päivi Wood, johtava asiantuntija, liikenne- ja elinkeinopolitiikka
puh. 050 478 3990, paivi.wood@keskuskauppakamari

Turun kauppakamari
Satu Lindén, edunvalvontapäällikkö

puh. 041 530 3000, satu.linden@kauppakamari.fi