Laitilassa toimivan Coreplast Laitila Oy:n pihalle nousi kesällä uusi maa-asenteinen aurinkovoimala. 1960-luvun lopulla alkaneet yrityksen erikoisalaa on muovin ruiskuvalu. Tehtaan sisääntuloaulan seinässä on näyttö, josta voi tarkkailla paljonko tehtaan aurinkovoimalat tuottavat energiaa tehtaan käyttöön. Toimitusjohtaja Mikko Toivonen katsoo näyttöä tyytyväisenä.
”Coreplast Laitilan CO2-neutraalisuus toteutuu 1.1.2024”, Toivonen sanoo.
”Laskennallisesti olemme säästäneet ensimmäisen aurinkovoimalamme avulla vuodessa 34 tonnia CO2-päästöjä. Uuden aurinkovoimalan myötä säästö nousee noin sataan tonniin. Sitouttaaksemme saman määrän hiilidioksidia ilmakehästä kymmenessä vuodessa meidän täytyisi istuttaa yli 10 000 puuta”, kuvailee Toivonen.
Laskennallisesti tuotto on noin viidesosa vuotuisesta tarpeesta. Investoinnilla on merkitystä myös asiakkaille ja rahoittajille, jotka huomioivat yrityksen sitoutuneisuuden.
Osa tanskalaista konsernia
Muovialan sopimusvalmistajan palveluksessa työskentelee tällä hetkellä 109 työntekijää. Vuodesta 2019 lähtien yritys on ollut osa tanskalaista SP Group A/S -konsernia. Yritys on toiminut Coreplast Laitila Oy:n nimellä vuodesta 2004. Yrityksen viimeisin liikevaihto oli 16,4 miljoonaa euroa. Katettua alaa yrityksellä on käytössään 11.500 m².
Päämiesten kautta tuotannosta menee noin 80 prosenttia vientiin. Tehtaalla valmistetaan muoviosia esimerkiksi vapaa-ajan teollisuuteen, autoteollisuuteen ja potilasvalvontalaitteisiin sekä sähköelektroniikkateollisuuteen. Yhdistävänä tekijänä valmistettaville tuotteille on, että ne ovat visuaalisesti vaativia ja mittatarkkoja. Käytössä on 41 ruiskuvalukonetta.
Taival alkoi oikeastaan jo 1960-luvun lopussa, jolloin Mynämäellä toimiva, maatalouskoneita tekevä Juko (nykyinen Kongskilde) perusti Uuteenkaupunkiin Teräs Nailon Ky -ruiskuvalutehtaan vuonna 1968. Vuonna 1975 edessä oli muutto Laitilaan. Vuonna 1988 yritys myytiin Taso Plastille, ja siitä vuoden päästä se myytiin Eimo Oy:lle. Matkapuhelimien kuorien valmistajalla työskenteli parhaimmillaan 250 ihmistä, kunnes korealainen Foxconn osti Eimo Oyj:n ja myi Laitilan tehtaan lopulta vuonna 2004 sen toimivalle johdolle. Nimeksi tuli Coreplast Laitila Oy. Toivosen mukaan oli onni, että yrityksessä tehtiin puhelinkuorien lisäksi myös sopimusvalmistusta, jota jatkettiin ja kehitet tiin senkin jälkeen, kun kännykkäbisnes tyrehtyi. Yrityksellä on myös 2006 ostetulta salolaiselta Hella Lightning Finlandilta jalankulkijaheijastimen oikeudet. Sittemmin vuonna 2019 yrityksen osti tanskalainen SP Group A/S, jolla on tuotantoa ympäri maailman.
Toivonen on itse toiminut konepajamaailmassa pitkään mm. viennin ja myynnin parissa. Coreplast Laitilan Oy:n palveluksessa hän on ollut vuodesta 2015.
”Olemme kasvuhaluisia – jos löydetään sopiva yritysostokohde, olemme valmiita neuvottelemaan.”
Tästä osoituksena tuorein yrityskauppa on vuodelta 2021, jolloin kaupat tehtiin salolaisesta märkä- ja jauhemaalausta sekä muita pinnoitteita mm. water-printiä tekevästä Jollmax Coatingista. Coreplast lisäsi samalla entisestään tehtaan mahdollisuuksia olla yhden pysäkin kauppa eli palvella asiakasta mahdollisimman paljon yhdeltä luukulta.
Laatusertifikaatteja on useita, sillä esimerkiksi medical-laitteita valmistettaessa tulee osoittaa jo tarjousvaiheessa, että laatuasiat ovat yrityksessä kunnossa.
Toivonen painottaa, että raaka-aineena ja oikein käytettynä muovi on mainio materiaali ja sopii moneen paikkaan.
”Kilpailua aina syntyy, mutta meidän liikesuhteemme ovat pitkäaikaisia ja niihin panostetaan. Orgaaninen kasvumme riippuu asiakkaidemme kaupoista ja kasvusta”, kuvailee Toivonen.
Coreplastilla töitä tehdään viitenä päivänä viikossa vuorokauden ym päri. Työssäkäyntialue ulottuu aina Uuteenkaupunkiin, Poriin, Harjavaltaan ja Turkuun asti. Kolmivuorotöihin tullaan pääasiassa autoilla. Saavutettavuuden lisäksi tärkeitä seikkoja ovat teiden kunto ja muun muassa rahdin kustannukset. Saavutettavuutta suurempi haaste liittyy kuitenkin työvoimaan ja sen saatavuuteen.
”Suomessa ei ole enää juurikaan koulutusta alalle, ja siksi olemmekin kouluttaneet henkilöstöämme itse. Tehtaalla on järjestetty muovimekaanikkokursseja, ja parhaillaankin koulutetaan yhteistyössä Satakunnan ELY-keskuksen ja muiden muovialan yritysten kanssa osaajia. Vuosittain heitä tulee oppimaan noin 3–5.”
Automatisointi alalla on kasvanut, mutta edelleenkin on lukuisia tehtäviä, joissa käsillä tekeminen on tarpeellista. Toivosen mukaan tekoäly tuskin korvaa tätä ihmisen tekemää käsityötä. Tehtävät ovat tulleet vuosien myötä myös aina vain vaativammiksi.
Käsillä tekemistä ei enää arvosteta samalla tavalla kuin ennen. Meille paras töihin tulija olisi nuori, jolla on epäkuntoinen mopo, jota hän kunnostaa. Tarjoamme vaativia töitä, joihin oppii kyllä tekemällä. Tarvitaan halua oppia ja oikea, motivoitunut asenne.”
Yrityksessä työskentelee myös maahan tulleita ukrainalaisia, virolaisia ja venäläisiä työntekijöitä. Kielitaidon puute asettaa haasteita puolin ja toisin, mutta muuten työskentely on sujuvaa.
Juttu on alun perin julkaistu Turun kauppakamarin lehdessä 3/2023.