Tuore kauppakamareiden ilmastokysely paljasti, että ilmastotoimia tekevien yritysten määrä nousee hitaasti, mutta toki varmasti. Kyselyyn vastanneista varsinaissuomalaisista yrityksistä hieman alle puolet (45.5 %) kertoi asettaneensa päästövähennystavoitteita. Suuret yritykset ovat ilmastotoimissa aktiivisimpia, ja tämä vaikuttaa myös pk-yrityksiin arvoketjujen kautta. Myös julkisissa hankinnoissa ilmaston merkitys on korostunut aiempaan verrattuna.
Isona motivaationa ilmastotoimiin on yritysten aito halu toimia vastuullisesti (lähes 70 % vastaajista). Pelkkä tahto ei kuitenkaan riitä: yritysten vastauksissa korostuu turhautuneisuus siitä, että ilmastotoimet kustannetaan kirjaimellisesti yritysten omasta pussista ilman merkittäviä tukia tai kannustimia. Avoimissa kommenteissa kuvaillaan, että asiakkaat ovat vaativinaan ilmastotoimia, mutta eivät ole kuitenkaan valmiita valitsemaan niitä toimittajia, jotka ovat pidemmällä ilmastotoimissaan, tai maksamaan vastuullisemmasta valinnasta kalliimpaa hintaa.
”Ilmastotoimet ovat liian kalliita yrityksille. On väärää politiikkaa ohjata toimiin, jotka aiheuttavat lisää kustannuksia, kun kannusteen pitäisi olla juurikin päinvastainen. Lyhyesti sanottuna tälle ei aina löydy maksajaa, eikä kenenkään intressi ole omien kustannusten nostaminen. Eettisyys ei elätä”, toteaa vastauksessaan eräs vastaajayritys.
Suomi on sitoutunut EU:n ilmastotavoitteisiin ja ilmastolakiin, jonka mukaan Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Kuitenkin esimerkiksi suurten vihreän siirtymän investointien verohuojennukset ja rahoitusmahdollisuudet ovat suunnattu suuremmille yrityksille ja teollisuushankkeille. Pk-yrityksille on tarjolla tukea lähinnä energiatehokkuusinvestointeihin, mutta energian käyttö muodostaa todellisuudessa vain murto-osan kaikista yritystoiminnan päästöistä. Lisäksi Suomessa hiilidioksidineutraalin sähkön osuus on jo 95 prosenttia sähköntuotannosta.
Tutkimukseen vastanneet jäsenyritykset myös muistuttavat, että ilmastotoimet ja regulaatio asettavat EU:n alueella olevat yritykset jo muutenkin mahdottomaan kilpailuasetelmaan muuhun maailmaan verrattuna. Tuontiralli Kiinan halpakaupoista ei ole ainakaan laantumassa, joten ei ihme, jos vielä vähemmistössä olevat, vastuullisesti toimivat yritykset kokevat turhautumista.
Me Turun kauppakamarilla haastammekin päättäjät miettimään aidosti, miten ilmastotoimet saataisiin kannattaviksi myös pienemmille yrityksille ja miten kannattavuus määritellään. Näkyisikö vastuullisuus suoraan parempana katteena viivan alla? Pienempinä raaka-aine- tai toimituskustannuksina? Parempana asiakastyytyväisyytenä? Edullisempana rahoituksena? Rekrytoinnin helpottumisena? Mikä on se porkkana, jolla toimitusketjutasoinen systeeminen vastuullisuusmuutos saadaan kunnolla liikkeelle ja myös liiketaloudellisesti kannattavaksi?
Tulevaisuuden haaveenamme on luonnon monimuotoisuutta kunnioittava, taloudellisesti kannattava liiketoiminta, jonka osana yritykset pyrkivät vähentämään ja välttämään liiketoimintansa negatiivisia vaikutuksia, sekä lisäämään positiivisia vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen. Luontokadon pysäyttäminen ja arvoketjujen resilienssi voi vahvistaa kilpailukykyämme, mutta ilman järkeviä rahallisia tukiratkaisuja tai kuluttajatason ajatusmallin muutosta tämä jää edelleen tavoittamattomaksi haaveeksi.