Japanin markkinoilla riittää potentiaalia
Japani on maailman viidenneksi suurin talous, jonka 125 miljoonaa asukasta tekevät siitä houkuttelevan markkinan suomalaisyrityksille. Japanilla ja Suomella onkin pitkä yhteinen kauppasuhde ja maassa toimii useita suomalaisia yrityksiä. Tällä hetkellä Suomen viennin arvo Japaniin on noin 2 miljardia euroa vuodessa. Tästä ¾ on tavaroita, pääasiassa puutavaraa, koneita ja laitteita sekä metalli- ja kemianteollisuuden tuotteita. Maiden välistä strategista kumppanuutta vuodelta 2016 ollaan juuri päivittämässä.
On useita sektoreita, joilla Japanissa on suomalaisyrityksille erityisen paljon potentiaalia. Näitä ovat muun muassa vihreän siirtymän teknologiat ja palvelut, digitalisaatio (jossa Japani yllättäen on vielä lapsenkengissä), murrosteknologiat, innovaatiot ja start up -toiminnot, puolustusteollisuus, muotoilu ja design, puhdas suomalainen ruoka sekä erilaiset kierrätysratkaisut.
Suomalaisyrityksillä ja suomalaisilla on Japanissa hyvä maine. Suomalainen muotoilu tunnetaan ja tunnistetaan maassa. Juuri tällä hetkellä Tokyo Station Galleryssa on esillä Tapio Wirkkalan tuotantoa esittelevä näyttely. Heinäkuussa aukeaa Tove Janssonin työtä ja muumeja esittelevä näyttely Mori Arts Centerissä. Myös sauna, joulupukki ja revontulet tunnetaan samoin kuin Suomen hyvä menestys onnellisuusmittauksissa ja koulumenestyksessä.
Japanin taloudelliset haasteet ovat monelta osin saman kaltaisia kuin Suomessa, mikä helpottaa yhteistyön aloittamista. Japanissa on suhteellisesti eniten yli 100-vuotiaita maailmassa, ja on ennustettu, että maan väestö puolittuu vuoteen 2100 mennessä. Japani on vahvasti velkaantunut, ja maan velka-aste on 260 %. Maan geopoliittinen asema on vähintäänkin haastava Kiinan, Venäjän ja Pohjois-Korean välissä. Niin sosiaali- kuin puolustusmenoissa onkin vääjäämätöntä kasvutarvetta.
Menestyminen Japanin markkinoilla vaatii ymmärrystä paikallisesta kulttuurista, huolellista valmistautumista ja pitkäjänteistä sitoutumista. Japanin säädösympäristö on jopa suomalaiselle monimutkainen ja byrokratiaa on paljon. Hyvät suhteet ovat erittäin tärkeitä ja luottamuksen rakentaminen kestää kauan. Päätöksenteko on hidasta ja neuvotteluihin voi kulua jopa vuosia.
Japanilaisia pidetään konservatiivisina ja muutoshaluttomina kuluttajina. Päätöksenteossa haetaan konsensusta ja erottumista pyritään välttämään. Tuotteet ja palvelut on usein räätälöitävä markkinaan, mutta kun pää on saatu auki, on edessä valtavan kokoinen markkina, jossa pitkiä liikesuhteita arvostetaan ja pyritään säilyttämään.
On hyvä muistaa, että Japani on myös tieteen ja tutkimuksen suurvalta ja globaali edelläkävijä esimerkiksi lääke- ja luonnontieteissä sekä monilla teknologian aloilla kuten robotiikassa, automaatiossa ja avaruusalalla. Maa käyttää 3,65 % BKT:sta TK-rahoitukseen ja onkin BTK:seen suhteutettuna maailman TOP 3 joukossa TK-rahoituksen ja patenttien määrässä. Japanilainen luotijuna Shinkasen olisi jo nyt puolen tunnin juna Turusta Helsinkiin. Tällä hetkellä tutkimustyön alla on magneettinen leijuntateknologia, jonka tuloksena olisi vartin juna.
Japanin mahdollisuudet kannattaa tutkia, jos kasvuhalua löytyy ja uudet markkinat kiinnostavat. Apuna voi käyttää esimerkiksi maassa toimivia kauppahuoneita tai asiamiehiä, jotka auttavat suhteiden luomisessa ja byrokratian haltuun ottamisessa. Tokiossa toimii saman katon alla Suomen Japanin suurlähetystö, Suomalais-japanilainen kauppakamari, Suomen tiede- ja kulttuuri-instituutti sekä Business Finland, joilta kaikilta voi saada apua Japanin valloitukseen.
