Millä lääkkeillä Euroopan kilpailukyky kuntoon?
Kauppakamareiden johto vieraili tällä viikolla kaksi päivää Brysselissä ja tapasi kymmenkunta Euroopan unionin vaikuttajaa ja asiantuntijaa. Iso kuva ja viesti kaikissa tapaamisissa oli selkeä: Euroopan tulee saada kilpailukyky, kriisivalmius ja talous kuntoon. Maailmantilanne on epävakaa ja vaikea ennustaa, joten parasta varautumista on pitää oma pesä kunnossa.
Miten tämä sitten tehdään? Monenlaisia lääkkeitä on tarjolla, mutta koska kasvu generoituu ensi sijassa elinkeinoelämän menestyksen kautta, on myös keinojen tuettava tätä tavoitetta.
Yrityksiä koskevaa päällekkäistä ja turhaa sääntelyä on pystyttävä vähentämään nopeasti. Raportointia on virtaviivaistettava, ja kaikessa raportoinnissa on keskityttävä olennaiseen ja tarpeelliseen. Tämä koskee erityisesti ilmastonmuutostavoitteisiin liittyvää sääntelyä. Jatkossa ilmastonmuutoksen torjuntaa tulee vauhdittaa markkinaehtoisin keinoin ja tekemällä siitä yrityksille kannattavaa, ei piiruntarkkaa sääntelyä ja raportointivelvoitteita käyttämällä. Yrityksillä on hyvät valmiudet ja halukkuus toimia kestävästi, ja siihen tulee tarjota kilpailukykyiset ja markkinaehtoiset välineet.
Innovaatiot ja investoinnit on nostettava tekemisen ja rahoituksen keskiöön. Henna Virkkusen painava komissaarin salkku liittyy vahvasti tähän tavoitteeseen – innovaatioiden ja teknologisen omavaraisuuden vahvistaminen, tekoälyn kasvavan käytön mahdollistaminen sekä teollisen datan parempi hyödyntäminen edistävät yritysten uudistumista ja kilpailukykyä.
Salkku kattaa myös turvallisuusasiat, jotka nousivat esiin kaikissa keskusteluissa. USA:n presidentinvaihdoksen vaikutuksia niin Euroopan turvallisuuteen ja Natoon kuin esimerkiksi vientitulleihin voidaan arvailla ja ennakoida, mutta arvaamattomia yllätyksiä on todennäköisesti luvassa. Euroopan on vahvistettava kriisivalmiutta ja omaa puolustusteollisuutta, mikä puolestaan avaa myös Suomelle markkinoita.
Mario Draghin kilpailukykyraportti, Enrico Lettan sisämarkkinaraportti ja Sauli Niinistön raportti siviili- ja puolustusvalmiuden vahvistamisesta ohjaavat Unionin työtä ja tavoitteita. Niinistönkin esittämä yhteisvelka nousee keskusteluissa usein esiin nimenomaan kriisivalmiuden parantamisen rahoitusvälineenä. Yhteisvelan hyödyt Suomelle, jolla on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa ja paljon kilpailukykyistä puolustusteollisuutta, on syytä tarkkaan arvioida.
Itselleni keskustelut avasivat uuden näkökulman Suomen vaikuttamiseen ja siltarumpupolitiikkaan erityisesti saavutettavuusasioissa. Meidän suurin riskimme on jäädä eristäyneeksi saareksi, jolta on huonot yhteydet Eurooppaan. Keskinäisen nollasummapelihenkisen kilpailun sijasta meidän väylävaikuttamisemme on suunnattava Euroopan tasolle. Suomen pitää menestyä yhteyksien rakentamisessa Eurooppaan ja EU:n väylärahoituskisoissa. Pelaamme nyt aivan liian pienellä hiekkalaatikolla.
