Terveysverot nousivat taas keskusteluun, kun Fazer ilmoitti harkitsevansa tehdasinvestointia Ruotsiin Lahden sijasta. Syy tähän on hallituksen suunnittelema korotettu arvonlisävero, joka nostaisi makeisten ja suklaan arvonlisäveron 14 prosentista 25,5 prosenttiin. Fazer on pettynyt esitykseen, joka tuli hallitusohjelman ulkopuolelta ja on ristiriidassa tarpeettoman sääntelyn vähentämistavoitteen kanssa.
Olemme Turun kauppakamarissa keskustelleet jäsentemme ja päättäjien kanssa terveysveroista useaan otteeseen syksyn mittaan. Fazerin esiin tuoma huoli tunnistetaan koko elintarvikealalla, ei ainoastaan makeistehtailla.
Kaikkiin terveysperusteisiin veroihin liittyy useita ongelmia. Siksi niitä ei voida pitää kannatettavana tapana kerätä veroja tai ohjata kuluttajakäyttäytymistä. Pistemäisinä veroina ne vääristävät helposti kilpailua ja aiheuttavat suuria sopeutumiskustannuksia niin yrityksille kuin verohallinnolle. Terveitä elintapoja ja terveyttä voidaan edistää tehokkaammin muilla keinoin kuin verotuksella, joten terveysvaikutuksetkaan eivät puolla terveysperusteisia, kilpailua vääristäviä veroja.
Terveyspohjainen vero – esimerkiksi makeisvero tai tai pistemäinen korotettu arvonlisävero – heikentäisi kotimaisen ja laadukkaan elintarviketeollisuuden kilpailukykyä. Veron hintaperusteisuus ohjaisi kulutusta halpoihin tuotteisiin eikä kannustaisi kehittämään terveellisempiä vaihtoehtoja. Halpuuttaminen, johon hintaperusteinen vero ohjaa, tapahtuu usein juuri terveellisyyden kustannuksella vaihtamalla laadukkaita raaka-aineita halvempiin ja epäterveellisempiin raaka-aineisiin.
Terveydelle haitallisten ainesosien määrittely on lisäksi vaikeaa asiantuntijoillekin varsinkin, kun samalla pitäisi osata ennustaa, mihin ainesosiin tai tuotteisiin kulutus siirtyisi. Veron todellista ohjausvaikutusta kulutukseen ja terveyteen onkin käytännössä mahdoton ennakoida.
Terveysperusteiset verot johtavat kokemuksen mukaan monimutkaiseen byrokratiaan ja raskaaseen hallinnolliseen taakkaan. Raportointi ja valvonta muodostuisi vaikeaksi ja työlääksi. Terveysperusteinen vero olisi myös juridisesti hyvin hankala ja saattaa olla ristiriidassa EU:n neutraalisuusperiaatteen kanssa. Fazer onkin ilmoittanut tekevänsä makeisverosta valituksen EU:lle heti, kun eduskunta on tehnyt asiassa päätöksen.
Elintarvikealan yritykset pitävät linjattomana ja kohtuuttomana myös sitä, että alkoholin myyntiä vapautetaan samalla kun keskustellaan terveysperusteisen verotuksen laajentamisesta. Selkeät linjat ja ennakoitavuus tarvitaan, että yritykset voivat suunnitella tekemisiään ja investointejaan pitkällä tähtäimellä.
Pistemäisten, pienten veronyhräysten sijaan huomion tulisi nyt olla talouskasvun edistämisessä. Talouskasvu kasvattaisi myös valtion saamaa veropottia huomattavasti tehokkaammin kuin pistemäiset, epäoikeudenmukaisiksi koetut terveysverot.
