Työperäinen maahanmuutto on pysynyt keskustelussa jo pitkään, eikä loppua näy. Suomessa väki vanhenee ja vähenee vääjäämättä ilman maahanmuuttoa. Kansainvälinen työvoima nähdään keskeisenä ratkaisuna niin nykyiseen kuin tulevaan työvoimapulaamme. Huolestuttavan monella alalla pohditaan kuka työt jatkossa tekee.
Uutena näkökulmana ja käsitteenä kansainvälistä työvoimaa koskevaan keskusteluun on viime aikoina noussut kielitietoisuus, joka tarkoittaa kielenkäytön tilanteiden aktiivista huomiointia. Kielitietoisessa työpaikassa kielellinen moninaisuus huomioidaan ja tiedostetaan kielen merkitys. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että sovitaan yhdessä käytettävät kielet.
Olemme täällä Varsinais-Suomessa ja Turun kauppakamarissa kantaneet huolta, voiko alueemme yrityksissä käyttää työkielenä myös muuta kuin suomea tai ruotsia. Juuri auki olevassa jäsenkyselyssämme kysymmekin kieliasiasta jäseniltämme. Haluamme saada paremman kuvan siitä, mitä kieliä työpaikoilla käytetään ja mitä näkökulmia asiaan liittyy.
Sodexo teetti keväällä Norstatilla kyselyn, jossa nousi esiin toisen suuntainen kielihuoli. Yli 60 % kansainvälisistä työntekijöistä kertoi tilanteesta, jossa olisi halunnut puhua suomea, mutta suomalainen on vaihtanut kieleksi englannin. Vastaajat toivoivat enemmän mahdollisuuksia harjoitella suomea niin työelämässä kuin vapaa-ajalla. Tämän kyselyn mukaan suomalaiset osaavat ja käyttävät englantia jopa liiankin hyvin.
Tässäkään asiassa ei siis näytä olevan yhtä näkökulmaa, yhtä ratkaisua tai yhtä totuutta. Olennaista on lisätä kielitietoisuutta eli olla tietoinen siitä, mitä kieliä työpaikalla käytetään ja millaisia tarpeita asian suhteen on ilmassa. Englanti on usein kompromissi, joka ei ole kenenkään äidinkieli vaan kieli, jota kaikki osaavat vaihtelevissa määrin.
Kaikki hyötyvät selkeästä viestinnästä, kielestä riippumatta. Harvinaisemmat käsitteet on aina hyvä määrittää yhdessä sekä välttää byrokraattista tai kapulakieltä. Ollaan valmiita ja rohkeita käyttämään englantia tai muita kieliä, mutta kannustetaan silti myös suomen kielen käyttöön. Tärkeintä on ymmärtää ja tulla ymmärretyksi siten, että työt sujuvat mukavasti ja turvallisesti.
