Monella kuntapäättäjällä on vaalien jälkeen edessä yhtälö, jossa väestö ikääntyy, verotulot kutistuvat ja euroja on entistä niukemmin. Minna Karhunen korostaa, että tehokkain ratkaisu olisi panostaa kunnan elinvoimaan ja paikalliseen yritystoimintaan.
Sote-uudistus, väestön ikääntyminen ja kutistuvat verotulot, kasvava velkataakka ja talousvaikeudet, kaupungistuminen, muuttoliike ja hiipuva vetovoima, työttömyys ja työvoimapula, yleinen kustannusten nousu, koulu- ja palveluverkon kehitystarve, nuorten syrjäytymisuhka, ilmastonmuutos ja vihreä siirtymä.
Siinä työlistaa, joka ensi keväänä löytyy jossain muodossa jokaisen kuntapäättäjän pöydältä. Samalla kirkastuu konkreettisesti myös se, että jatkossa kuntien on keskityttävä entistä selkeämmin koulutuksen ja infrastruktuurin kehittämiseen sekä huolehdittava kunnan yleisestä elinvoimasta ja houkuttavuudesta.
Samalla päätöksenteon on oltava entistä strategisempaa, pitkäjänteisempää – ja mieluusti myös yksituumaisempaa.
Yritykset mukaan työllisyystoimiin
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen toivookin, että tulevissa vaaleissa keskityttäisiin poliittisten irtopisteiden ja katteettomien palvelulupausten sijaan konkreettisiin keinoihin, joilla turvataan kunnan oma elinvoima.
Lisäksi sanoista olisi päästävä myös tekoihin. Työttömyystilanne näyttää edelleen synkistyvän, mikä tuo kunnille lisäkustannuksia ja nakertaa auttamatta myös tuloveropohjaa.
”Tilanne on hankala, mutta valtiota on enää turha huutaa avuksi. Sen sijaan on tehtävä päätöksiä, joilla tehostetaan kuntataloutta ja palvelutuotantoa. Samalla on satsattava työllisyyden ja elinvoiman kehittämiseen yhdessä paikallisten yritysten kanssa”, Karhunen evästää.
Samalla hän muistuttaa, ettei nykytilanne ole voinut tulla kenellekään yllätyksenä. Väestö- ja palvelurakenteen muutoksesta ja sen vaikutuksesta kuntien elinvoimaan on puhuttu vuosikaudet, mutta konkreettiset teot ovat jääneet monessa kohtaa puolitiehen. Myös sote-uudistuksen parissa on pähkäilty monta vuotta.
”Toki moni valtuutettu on voinut olla myös aidosti neuvoton ja pelätä vaikeita päätöksiä. Nyt ne ovat joka tapauksessa edessä”, Karhunen toteaa.
Kunnat talousvetureiksi?
Ekonomistien mukaan Suomessa ei ole nähty aitoa talouskasvua sitten Nokian viimeisten menestysvuosien – käytännössä aikaa on vierähtänyt lähes kaksi vuosikymmentä.
Kuntia on huudeltu talouskasvun hiipuessa harvakseltaan apuun. Fakta kuitenkin on, että elinvoimainen, yritysmyönteinen ja uusia asukkaita houkutteleva kunta on koko kansantalouden kivijalka.
Karhunen kannustaakin kuntapäättäjiä tekemään tiivistä yhteistyötä paikallisen elinkeinoelämän kanssa.
”Sen myötä selviävät esimerkiksi kulloisetkin työvoima- ja koulutustarpeet sekä kunnan yleinen houkuttavuus asuin- ja toimipaikkana. Teollisuutta ja vähittäiskauppaa kiinnostaa myös kaavoitus- ja lupakäytäntöjen sujuvuus”, toimitusjohtaja listailee.
Joissakin kunnissa uusia tulokkaita on houkuteltu ilmaisilla tonteilla ja lapsiperhebonuksilla. Karhunen ei niistä kuitenkaan innostu.
”Niillä ei luoda kestävää kasvua, houkutella investointeja tai rakenneta aidosti dynaamista ja vetovoimaista kuntaa.”
Hyvä elämä on myös reuna-alueiden oikeus
Kaupungistumisen kiihtyessä keskustelu syrjäisempien kuntien tulevaisuudesta ja koko Suomen pitämisestä asuttuna on saanut selkeästi lisävirtaa. Itä-Suomen pelastajaksi on nousemassa Nato-jäsenyys, mutta mikä on kituvien kuntien kohtalo muualla Suomessa. Onko edessä uusi kuntaliitosten aalto?
Minna Karhusen mukaan kuntaliitokset eivät ratkaise peruspulmaa, sillä kuntien on tarjottava palvelut myös syrjemmässä asuville – tavalla tai toisella. Kuntaliitosten myötä nuo välimatkat kasvavat usein entisestään, mikä käytännössä tarkoittaa sähköisten palvelujen ja etäyhteyksien hyödyntämistä.
”Kuntien on huolehdittava, että myös reuna-alueilla asuvilla ihmisillä on mahdollisuus hyvään elämään. Kaupungistuminen jatkuu, mutta kyllä kasvun eväitä löytyy muualtakin kuin Etelä-Suomesta. Siitä ovat viime vuosien tuuli- ja aurinkovoimalat sekä Googlen jätti-investointi Kajaaniin esimerkkejä”, hän toteaa.
Hetken hengähdys uudistusrumbaan
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen on työurallaan istunut muun muassa kaupunginvaltuustossa, eduskunnassa, kaupunginjohtajana ja aluehallintoviraston virkamiehenä. Samalla on kertynyt kokemusta ja ymmärrystä siitä, millaisiin pakkorakoihin poliitikot ja virkamiehet voivat ajoittain joutua.
Ikävät päätökset ovat osa tätä toimenkuvaa.
”Tulin kuntapäättäjäksi 1990-luvulla, jolloin alkoivat lamavuosien säästöohjelmat, eikä kunnissa ole ollut paljon jaettavaa sen jälkeenkään. Useimmiten syynä on se, ettei asioihin reagoida ajoissa tai kustannusarviot ovat pielessä”, Karhunen toteaa.
Viime vuosina tuota reagointiaikaa on ollut kuntakentällä entistä vähemmän, sillä Arkadianmäeltä on tullut uusia laki- ja säädösmuutoksia lähes taukoamatta. Karhusen mielestä nyt kannattaisi painaa hetkeksi jarrua, sillä osa uudistuksista näyttää säästöjen sijaan vain lisäävän kustannuksia.
”Hengähdystauko olisi paikallaan, jotta vanhoista lakimuutoksista saataisiin riittävästi kokemusta. Nykyvauhdissa eivät kunnat enää pysy mukana.”
Kunnanjohtajat liian kovilla
Monessa kunnassa ja kaupungissa avoimena ollut kaupunginjohtajan paikka on saattanut kiinnostaa vain muutamia hakijoita. Joissakin tapauksissa haku on pitänyt laittaa sopivien kandidaattien puuttuessa kokonaan uusiksi.
Yksi ajankuva on myös se, että vastavalitut johtajat jättävät paikkansa yllättävän nopeasti joko omasta tahdostaan tai valtuuston irtisanomina – joskus jopa alle puolen vuoden päästä valinnasta.
”Kunnanjohtajien pestit ovat muuttuneet entistä työläämmiksi ja myös tuulisemmiksi. Eduskunnassa yleistynyt riitelykulttuuri näyttää rantautuvan myös kuntiin, vaikka niissä perinteisesti on vältytty oppositio-hallitus-asetelmalta”, Minna Karhunen harmittelee.
Samalla hän muistuttaa, että riitaisat eroprosessit tuovat auttamatta kolhun myös kunnan yleiseen imagoon. Sen myötä hyvien kandidaattien löytäminen voi olla entistä vaikeampaa muihinkin johtotehtäviin.
”Tilanne on huolestuttava, sillä kuntajohtajia eläköityy lähivuosina kiihtyvää vauhtia ja uusia tarvitaan kipeästi.”
tekstit TIMO SORMUNEN kuvat KUNTALIITTO
Kirjoitus on alun perin julkaistu Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 1/2025