Turun kauppakamari toivoo jättämässään Liikenne 12 -lausunnossaan vahvempaa elinkeinoelämän ja tavaraliikenteen näkökulmaa sekä painotusta kansainväliseen saavutettavuuteen, erityisesti länsiyhteyksiin.
”Elinkeinoelämän tarpeet liikenneinfralle ja –palveluille tulisi nostaa painokkaammin esiin Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteissa esimerkiksi nostamalla Suomen logistinen kilpailukyky suunnitelman päätavoitteisiin”, arvioi Turun kauppakamarin vaikuttamispäällikkö Krista Ahonen.
Liikenne 12-suunnitelma on 12-vuotinen strateginen dokumentti, jossa käsitellään koko Suomen liikennejärjestelmää valtakunnallisella tasolla kaikissa väylämuodoissa.
Väylät ja logistiikka on nähtävä myös huoltovarmuuskysymyksenä. Jos Suomi haluaa olla osa Eurooppaa, on täältä oltava toimivat ja kriisinkestävät yhteydet Eurooppaan.
Jätetyssä lausunnossa todetaan, että kunnat eivät voi paikata valtiolle kuuluvien isojen väylähankkeiden rahoitusta. Väylät ovat investointi koko Suomeen, joten niiden suunnittelun ja rahoituksen tulee olla valtakunnallista. Esimerkiksi Länsirata tukee Suomen kansainvälisiä yhteyksiä ja parantaa yhteistyötä erityisesti Ruotsin ja muun Euroopan kanssa. Raideverkostossa tulee lausunnon mukaan huomioida mahdollisuus yhdistää Länsiradan kehittäminen kansainvälisiin reitteihin, kuten Rail Balticaan ja muihin TEN-T-verkoston osiin.
Turku−Tukholman välinen kiinteä yhteys mukaan
Suomen viennistä 95 prosenttia kulkee meriteitse, mutta Länsi-Suomen osalta aiotuissa suunnitelmissa eivät korostu riittävästi satamayhteydet eivätkä niitä tukevat elintärkeät maantieyhteydet. Lentoliikenteen ja satamien merkitystä ei huomioida suunnitelmaluonnoksessa vielä tarpeeksi kilpailukykytekijöinä. “Esitämme, että Turun ja Tukholman välinen kiinteä yhteys lisätään tunnistetuksi skenaariovaihtoehdoksi suunnitelman kokonaisuuteen, ja samalla painotetaan länsiyhteyksien huoltovarmuusaspektia”, Krista Ahonen kertoo.
Varsinais-Suomessa TEN-T-ydinverkkoon kuuluvat Turun ja Naantalin satamat, Turun lentokenttä, E18 sekä Turun ja Helsingin välinen raideyhteys. Ydinverkon on oltava asetuksen vaatimusten mukaisessa kunnossa vuoden 2030 loppuun mennessä, joten E18 Turun kehätien Raisio–Naantali-hanketta on kiirehdittävä, painotetaan Turun kauppakamarin antamassa lausunnossa.
”Jotta satamat voivat jatkossakin palvella laajalti koko maan ulkomaankauppaa ja jäsenyrityksiämme, tulee niihin johtavat väylät myös alemman tieverkon osalta pitää asianmukaisessa kunnossa. Tämä edellyttää korjausinvestointien lisäksi myös olosuhteita parantavia uudisinvestointeja”, toteaa Krista Ahonen.
Määritelty rahoitusmäärä ei riitä kaikkiin suunniteltuihin väylähankkeisiin, ja listalla on useita vielä kiirehdittäviä hankkeita, kuten E18 tien Raisio-Naantali TEN-T osuus. Suunnitelmassa voitaisiin huomioida paremmin EU-rahoituksen hyödyntäminen isoissa väylä- ja ratahankkeissa.
Turun kauppakamarin jäsenet ovat esittäneet huolensa suunnitelman esityksestä raskaan liikenteen taukopaikkojen syntymisestä markkinaehtoisesti. Kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma edistää fossiilisille polttoaineille vaihtoehtoisten käyttövoimien, kuten sähkön, vedyn ja biopolttoaineiden, jakeluinfrastruktuurin kehittämistä liikenteessä. ”Raskaan tieliikenteen jakeluinfra on vielä pääosin yksityistä, mutta sen kehittämiseksi tarvitaan valtion ohjausta ja taloudellista tukea markkinaehtoisen toiminnan vauhdittamiseksi”, painottaa Ahonen.
Lisätiedot:
Vaikuttamispäällikkö Krista Ahonen, puh. 050 594 9641, krista.ahonen@kauppakamari.fi