Uusimmat

Vuoden 2025 pyörähdettyä käyntiin kiihtyy uudenvuoden lupausten tavoin myös keskustelu maakunnan ja kaupunkien elinvoimaisuudesta.
Toinen toistaan persoonallisemmat sloganit ja ylistyssanat ovat tuttuja päiväkahviaiheita kuntamarkkinoinnista, mutta korulauseiden sijaan varsinkin elinkeinoelämä on alkanut viime aikoina vaatimaan konkretiaa. TKI-panostukset ovat yritysten osalta olleet Varsinais-Suomessa laskusuunnassa, vaikka korkeakoulujen tutkimuskenttä on pärjännyt valtakunnallisessa vertailussa hyvin. Turun kauppakamarin tuoreessa TKI-investointeja selvittäneessä kyselyssä nähtiin kuitenkin yrityksiltä varovaisen positiivisia odotuksia tuotekehitykseen ja investointeihin.
Saavutettavuus ja erinomaiset liikenneyhteydet ovat kasvavan, elinvoimaisen ja kilpailukykyisen seudun perusedellytys. Elinvoima eli lumovoima syntyy yleensä tutulla kaavalla eli muun muassa väestönkasvun ja maahanmuuton ja niitä seuraavan työpaikkojen ja yritysten määrän tasaisella kasvulla, osaavalla työvoimalla, toimivilla julkisilla palveluilla, strategisella kaupunkikehityksellä, vetovoimaisella matkailulla sekä toimivalla ekosysteemi- ja innovaatiotoiminnalla. Lisäksi tarvitaan kivijalaksi menestyviä veturiyrityksiä alihankintaverkostoineen sekä sopiva määrä virkeitä startupeja.
Kasvua edistävä ja yrityksiä kuunteleva kaavoitus ja sujuvat lupaprosessit tukevat elinvoimaisuutta, ja kuntien tulisi edistää alueensa elinvoimaa ja työllisyyttä vahvistamalla toimivia markkinoita ylipäätään. Vaikka kaava menestykseen on selkeä, on kunnilla sen toteuttamisessa yksin aikamoinen työmaa. Kuntien ja yrityselämän yhteistyötä laajemmissa alueiden kehittämiseen ja investointeihin liittyvissä hankkeissa tulisikin lisätä. Modernilla, myös korkeakoulut mukaan valjastavalla triple helix -yhteistyöllä ja erilaisilla allianssimalleilla voidaan varmistaa, että kuntien kehitys ei hidastu, ja hankkeita saadaan edistettyä, elinvoimaa kasvatettua ja työllisyyttä parannettua.
Kuntien rooli myös osaavaan työvoimaan liittyen kasvoi vuodenvaihteessa merkittävästi, kun julkiset työvoimapalvelut siirtyivät kuntien järjestettäviksi vuoden alusta. Lumovoiman avainkysymys onkin vetovoiman lisäksi pitovoima, jolla esimerkiksi Turun seudun loistavan vetovoimaisten korkeakoulujen opiskelijat pidetään ja työllistetään seudulle.
Ensiarvoisen tärkeää on myös valjastaa oman maakuntamme muut keskuskaupungit yhteiseen elinvoimatyöhön: kasvukolmion kärjeksi tarvitaan koko Varsinais-Suomi kuntarajoja tuijottamatta. Tarvitsemme koko maakuntaan lisää kansainvälisiä ja kansallisia menestystarinoita, ja nämä yksisarviset eivät synny ilman jatkuvaa yhteistä vuoropuhelua ja tahtotilaa. Turun kauppakamari on koko Varsinais-Suomen yhteinen äänitorvi ja tarvittaessa luonteva keskustelunavaaja yhteistyölle.
Kevään kuntavaalit tulevat seudun elinvoimayhteistyön kannalta erinomaiseen aikaan.
Krista Ahonen
vaikuttamispäällikkö
Turun kauppakamari
Kirjoitus on alun perin julkaistu Turun kauppakamarin jäsenlehdessä 1/2025