Metsistä ja ympäristöstä huolehtiminen on aina ollut osa Westas Groupin sahojen satavuotista toimintaa. Vastikään toteutettu vastuullisuusraportointiin siirtyminen nosti myös henkilöstön hyvinvoinnin ja yhteistyökumppanien toiminnan entistäkin paremmalle tasolle.
Metsäteollisuusyhtiö Westas Groupiin kuuluu kaksi sahaa, Westas Raunio Koskella ja Westas Pihlava Porissa. Ne tuottavat vuodessa yhteensä noin 450 000 kuutiota kuusi- ja mäntysahatavaraa, jota viedään yli 30 maahan. Noin 186 miljoonan euron liikevaihdosta 90 prosenttia tulee viennistä. Westas hankkii noin 1,3 miljoonaa kuutiota puuraaka-ainetta sertifioiduista suomalaismetsistä ja jalostaa sivutuotteita biopolttoaineeksi Länsi- ja Etelä-Suomen suurten ja keskisuurten lämpö- ja voimalaitosten käyttöön vuosittain noin 900 GWh.
Westas Group siirtyy vuodesta 2026 lähtien vastuullisuusraportointiin EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD) mukaisesti osana vuosikertomustaan. Raportointi kattaa konsernin ympäristövastuun, taloudellisen ja sosiaalisen vastuun. Raportointimenettely otettiin käyttöön etuajassa, jotta suuri kokonaisuus saadaan vietyä omiin prosesseihin.
– Se oli pitkä prosessi, useita kuukausia, mutta saimme kaiken käsiteltyä henkilöstön kanssa ja osallistettua ihmisiä. Vastuullisuusraportoinnissa henkilökunnan hyvinvointi ja yhteistyökumppanien työnantajavastuu on nostettu aiempaa enemmän esiin, ja tasavertaisuuskysymykset ovat nousseet pinnalle. Prosessissa on käsitelty asioita ja lukuja, joita ei aiemmin ole ollut aktiivisesti esillä. Tätä aiempaa suurempaa avoimuutta on pitänyt myös perustella, Westas Groupin toimitusjohtaja Pekka Kopra toteaa.
Westaksen sahat työllistävät suoraan 170 henkilöä, ja välillisesti jopa viisinkertaisen määrän kuljetuksissa ja puunhakkuissa. Pääkonttori on Koskella, jossa henkilökuntaa on noin 80, heistä 60 tuotannossa. Pihlavan sahalla työskentelee 60 ihmistä ja Raunion sahalla 45. Kopran mukaan henkilökunnasta ei ole ollut pulaa ja siinä on isona asiana pieni vaihtuvuus.
Ympäristövastuu on Westas Groupin kaiken toiminnan perusta ja asiakkailta tulee usein kysymyksiä, jotka liittyvät puunhankintaan ja ympäristöasioihin.
– Ilmasto ja hiilensidonta ovat teollisessa tuotannossa tapetilla ja laskemme oman hiilijalanjälkemme. Lisäksi toimiala tekee yhteistyötä sen laskemisessa. Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on meille aina ollut tärkeää ja olemme sitoutuneet Sahateollisuus ry:n Metsäympäristöohjelmaan. Sen tavoitteet ovat vielä kunnianhimoisemmat kuin lait ja metsäsertifikaatit edellyttävät. Olemme myös tärkeä kumppani sidosryhmillemme, ja meillä on rooli myös metsänomistajien kumppanina kertoa, miten heidän pitäisi toimia, Kopra selvittää.
Puun tuotantoketjun hiilijalanjäljestä sahojen suorassa hallinnassa on vajaa kolmannes, puolet koko arvoketjun hiilijalanjäljestä koostuu raaka-aineen hiilijalanjäljestä. Sahateollisuuden tuotteiden hiilensidontakyky on hyvä ja elinkaari pitkä, joten sahojen hiilijalanjälki on pieni, vuonna 2020 se oli 35 kg CO2e/m3. Sahatavaran hiilijalanjäljestä puolet syntyy metsänhoidon, puun korjuun ja lähikuljetuksen aikana. 17 % hiilijalanjäljestä syntyy raaka-aineen kuljetuksessa sahoille. Valmiilla tuotteella on merkittävä ilmastovaikutus, sillä sahatavara toimii pitkäaikaisena hiilivarastona.
– Teollisessa tuotannossa on huomioitava resurssitehokkuus. Materiaaleja pitäisi käyttää säästeliäästi ja ottaa huomioon myös henkilötyötunnit, raaka-aineet, energia tai polttoaineet. Niistä on mahdollista pidemmällä tähtäimellä löytää myös kustannussäästöä, Pekka Kopra arvioi.
Puutavaran raaka-ainetehokkuus tarkoittaa yhden sahatavarakuution valmistamiseen käytettävää tukkikuutiota. Suhdeluku oli vuosina 2021–2022 Westas Groupilla 2,035. Myös tuotannon sivutuotteet hyödynnetään pitkälle. Esimerkiksi sahatun puun kuivauksen tarvitsema lämpö tuotetaan lähes kokonaan polttamalla kuorta ja haketta myydään lämpöenergiaksi. Kuljetuksiin haetaan ympäristötehokkaita ratkaisuja ja kuljetusmatkat pyritään minimoimaan.
Pekka Kopra arvioi, että vastuullisuusraportointi tuo hyötyjä liiketoiminnan johtamiseen, koska siinä määritellään tavoitteet ja seurataan tunnuslukujen muutoksia.
– Se tukee myös sahateollisuuden ydinajatusta pyrkiä säilyttämään luonnon monimuotoisuus säätämällä omat tekemiset oikeaan suuntaan.
Advertoriaali-ilmoitus on julkaistu alun perin Turun kauppakamarin vuosikirjassa 2024
Toimittanut: Anne Kortela